Piippola Jos suunnitelmat menevat kaavailujen mukaan, Piippolassa vietetään jo ensi keväänä paikkakunnan oman kirkkomuseon juhlallisia avajaisia.
Aikoinaan laajan alueen emäseurakuntana toimineessa Piippolassa on vuosisatojen kuluessa osattu pistää paperit ja tavarat talteen. Ottaessaan kuluvan vuoden alussa vastaan Piippolan kirkkoherran viran, historiasta kiinnostunut rovasti Erkki Piri huomasi, että seurakunnan menneisyyteen liittyvää esineistöä ja kirjallista aineistoa on säilynyt erittäin runsaasti.
Pelkästään seurakunnan holvi on varsinainen historiasta kiinnostuneen aarreaitta.
Kirkkohistoriallisesti erittäin arvokkaaksi luokiteltavaa esineistöä on runsaasti omalla kylällä, mutta paikkakunnan omaan kirkkomuseoon kuuluvaa aineistoa on vuosien saatossa kulkeutunut myös pitkin Suomea. Viime viikkoina kirkkoherra on jäljittänyt esineistöä tuloksekkaasti.
Vierailu Seurasaareen, Karunan kirkkoon oli myönteinen yllätys: Kirkon ullakolta löytyi muun muassa Piippolan kirkon saarnastuoliin kuuluvaa esineistöä.
"Siellä on saarnastuolin katon päälle kuuluva koriste, puusta tehty, kahdeksankulmainen, kioskin muotoinen",Piri kertoo.
Hän aikoo ottaa yhteyttä Kansallismuseon johtoon toiveenaan neuvottelut, mitä mahdollisuuksia olisi esineistön palauttamiseksi Piippolaan.
"Tällaisenaan tämä on torso", Piri esittelee nyt saarnastuolia.
"Siellä on myös hyvin kaunis tiimalasi, ja saarnastuoliin, papin selän taakse kuuluva ilmeisesti Toppeliuksen maalaama taulu", kirkkoherra Piri kertoo.
Piippolan seurakunta on luovuttanut 12 esinettä Museovirastolle, Karunan kirkkoon tietojen mukaan 14.10.1912.
"Toiveissa on, että saisimme esineistöä mahdollisimman paljon takaisin Piippolaan. Parasta- aikaa tätä asiaa tutkitaan, ja Museoviraston johtajahan tähän voi vaikuttaa."
Seurakunnan tekstiilejä Piri löysi turkulaisesta konservointiliikkeestä. "Tekstiilit on joskus viety täältä sinne konservoitavaksi, eikä kukaan näköjään ole niitä sitten muistanut hakea sieltä pois." Piippolan seurakunnan menneisyyteen liittyvää esineistöä on tallella ja sitä löytyy koko ajan lisää hyvin uskomattomistakin paikoista, mutta edelleen on etsintä päällä. 1800-luvulla Piippolan kirkkopihassa on ollut vaivaisukko. Missä ukko on nyt? Rovasti Piri toivoo, että ukko ei aikojen saatossa olisi tuhoutunut, vaan se jostakin löytyisi vaikka huonokuntoisenakin.
Myönteinen suhtautuminen
Rovastin idea Piippolaan perustettavasta pienimuotoisesta omasta kirkkomuseosta on saanut monilla tahoilla hyvin innostuneen vastaanoton.
"Luottamushenkilötahojen mukanaolo ja tuki tämän hankkeen eteenpäin viennissä on erittäin merkityksellistä", Piri korostaa. Hän esitteli kirkkomuseoideaa kirkkovaltuustolle viime viikolla pidetyn kokouksen yhteydessä.
"Kirkkovaltuuston jäsenet ovat yksimielisesti tätä asiaa kannattamassa."
Piri arvelee, että vastaavanlaista, seurakunnan omaa kirkkomuseota ei kaavailujen tyyppisenä olisi muualla Suomessa.
"Jossakin on esimerkiksi sakastiin tai kirkon eteiseen kerätty esineistöä vitriinipöytään", Piri muistelee. Hankkeen toteutus ei ole kovin mittavista satsauksista kiinni. Piri ja neljännesvuosisadan seurakunnan luottamustehtävissä toiminut Eino Kyllönen esittelevät tapulissa olevia tyhjiä huoneita. Tilava, hirsiseinäinen lämmin huone on valmiina, ja tila loisi arvokkaat ja turvalliset puitteet museoesineistölle.
Toisena mahdollisena tilaratkaisuna on ollut esillä Pappilanniemessä olevat aitat. Arvokasta museoitavaa materiaalia on runsaasti, tilatkin kirkkomuseolle olisi valmiina, vain rahaa puuttuu.
"Piippolan pienellä seurakunnalla ei tähän ole rahaa, eli tämän museohankkeen toteutuminen riippuu siitä, saadaanko avustuksia", Piri toteaa.