Rovaniemen kaupunki siivoaa taloutensa ylijäämäiseksi yhtiöittämällä energialaitoksensa. Ilman yhtiöittämisen tuomaa kirjanpidollista arvonnostoa talous pysyisi ensi vuonna pahoin pakkasella.
Uutta rahaa järjestely ei varsinaisesti tuo konsernin kassaan, joten vakautus vaatii edelleen tiukkaa säästökuuria.
Vs. kaupunginjohtajan Jari Jokelan mukaan toimintoja on tiukasti mietittävä, vaikka tase saadaan nätimmäksi siirtämällä kunnallinen energialaitos kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi.
Valtuusto ratkaisee yhtiöityksen joulukuussa. Jos esitys ei mene läpi, painuu ensi vuoden talousarvio 4,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Vuosikatteeseen yhtiöityksellä ei ole vaikutusta. Se on noin 0,5 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög kuitenkin muistutti keskiviikkoisessa budjettiesittelyssä, että katteen olisi oltava 10 miljoonaa euroa, jotta investoinnit voitaisiin tehdä ilman velanottoa.
Talouden vakautus edellyttää ensi vuonna miljoonan euron säästöjä. Kaupunginhallituksen yksimielisessä linjauksessa säästökohteita ei vielä ole täsmennetty, vaan ne tehdään myöhemmin. Tavoite vastaa noin 30 työpaikan palkkamenoja.
Irtisanomiset pyritään tosin välttämään. Kaupunki työllistää parituhatta ihmistä.
Jokela korosti, että kaupungilla on edelleen omaisuutta, jolla vajeet voitaisiin helposti paikata. Useiden kymmenien miljoonien eurojen arvoiset Kemijoki Oy:n osakkeet pysyvät kuitenkin visusti omassa salkussa, koska niiden arvon uskotaan lähivuosina nousevan.
Talousarvion loppusumma on 177 miljoonaa euroa, eli seitsemisen miljoonaa kuluvaa vuotta enemmän.
Tulopohjaa nakertavat miljoonalla eurolla yleiset verohuojennukset, mutta vaje katetaan nostamalla tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä. Nyt prosentti on 19.
Veroina kootaan kaikkiaan noin 89 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien siivu nettotuloista on 23 miljoonaa euroa.
Jokaisella Rovaniemen noin 35 000 asukkaalla on ensi vuonna lainaa 1 792 euroa, kun summa nyt on 1 526 euroa.
Määrä tosin putoaa 1 488 euroon asukasta kohden, jos lainoja siirtyy Rovaniemen Energialle yhtiöityksen kautta.
Kokonaisuudessaan budjetin lähtökohtana on nykytasoisten peruspalveluiden turvaaminen, talouden vakautus ja elinkeinojen kehittäminen.
Jokela maalaili Lapin pääkaupungin kansainväliseksi korkean osaamisen ja elämysten keskukseksi, jossa ihmiset ja yritykset menestyvät.
Tahattomaksi erheeksi lienee laskettava se, että sana menestys lipsahti ensin menehtymiseksi.