"Hyvää kaunokirjallisuutta, runoja, tietokirjojen rinnakkaiskappaleita, sekä kirjallisuutta alkuperäiskielillä", selittää Rovaniemen kirjastotoimenjohtaja Heli Saarinen hankintoja, jotka tulevat mahdollisiksi Suomen kulttuurirahaston Kirjatalkoot-lahjoituksella.
Suomen kirjastoille tehdyn 3,5 miljoonan euron suurlahjoituksesta iloitaan kunnissa, mutta päätös on niin tuore, että lahjoituksen ehtojen yksityiskohtia vielä makustellaan. Rovaniemellä on tehty päätös osallistumisesta, mutta monissa kunnissa se on edessä kevään aikana.
Rovaniemelle lahjoitus merkitsee lähes 36 000 euroa kolmen vuoden aikana, jos kaupunki sitoutuu nostamaan ehtojen mukaista omarahoitusosuuttaan vuoteen 2010 mennessä neljänneksellä lähtötasoon verrattuna.
Se olisi suuri harppaus nykyiseen tilanteeseen, jossa ostoja on tehty niukasti. Pääosa ilmestyvästä kaunokirjallisuudesta on hankittu, mutta teokset ovat jääneet yhden kappaleen varaan.
Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava sanoo, ettei kuntien kirjahankintoihin käytettyjen rahojen määrässä ole havaittavissa yhteistä logiikkaa.
Minkä verran on käytetty rahaa kirjoihin asukasta kohti, sitä eivät ratkaise kunnan koko, sijainti eikä taloudellinen tilanne.
Kunnan talous
ei aina ratkaise
Tästä hyvä esimerkki on kriisikuntien joukkoon listattu Enontekiö, jossa ostettiin kirjallisuutta asukasta kohti monta kerta maan keskiarvon.
Viime vuonna Enontekiöllä käytettiin rahaa 14,20 euroa, lähes samankokoisessa Muoniossa 11,58 euroa ja 58 000 asukkaan Rovaniemellä 4,06 euroa asukasta kohti. Näiden välimaastoon asettuu Paavolan kunta, jossa käytettiin 9 euroa asukasta kohti.
Pulkkilan kunnan kirjastonjohtaja Anna-Liisa Vatanen iloitsee Saarisen tavoin kulttuurirahaston päätöksestä, mutta ei ole vielä ehtinyt esittää asiaa lautakunnalle.
Hänen mielestään piskuisen Pulkkilan on aihetta osallistua kirjatalkoisiin. Kun lastenkirjoilla on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, ei tarvitse arvailla, mitä kirjoja hankittaisiin.
Enontekiön kirjastonhoitaja Anneli Arokaan ei ole vielä perehtynyt lahjoituksen ehtoihin, mutta pitää todennäköisenä kunnan osallistumista siihen. Koska kunta on joutunut "valtion ohjaukseen" varmuudella osallistumista ei voida tietenkään sanoa.
Enontekiöllä on kirjaston lisäksi yhteispohjoismainen kirjastoauto, jossa lainauksesta tapahtuu kolmannes.
Pienimmätkin
mukaan
Kirjatalkoot on kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke ja sen hyöty ulottuu laajalle. Jos kaikki kunnat tulevat mukaan korottamalla omarahoitusosuuttaan, niin kirjastoihin voidaan hankkia 700 000 kirjaa lisää.
Arjava uskoo, ettei osallistuminen talkoisiin kaada minkään kunnan taloutta. Ensimmäisessä vaiheessahan kunnan oman osuuden edellytetään pysyvän samana kuin tänä vuonna. Vasta seuraavana vuonna maksimituen saavat ne kunnat, jotka lisäävät kirjahankintaansa kymmenen prosenttia, jolloin tuki on puolet siitä.
Kirjastohankinnat ovat supistuneet parinkymmenen vuoden aikana yli kolmanneksella samaan aikaan kun kokoelmat vanhenevat ja klassikot hajoavat käsiin. Se on johtanut valikoimien yksipuolistumiseen ja esimerkiksi lasten kirjojen hankintojen supistumiseen. Suomalaiset käyttävät kirjastoja ahkerasti eikä lainausten määrä ole merkittävästi laskenut.