Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin kumoaa ehdottomasti väitteet, joiden mukaan Rovaniemen kaupunki veroprosenttia nostaessaan rikkoisi maalaiskunnan kanssa tekemäänsä yhdistymissopimusta.
0,25 prosentin veronkorotuksella kaupunki Gardinin mukaan päinvastoin huolehtii omalta osaltaan sopimuksen täyttämisestä.
Se edellyttää, että kaupunki nostaa taksoja ja maksuja korottamalla vuosikatteensa tasolle, joka on vähintään puolet suunnitelman mukaisista poistoista. Veroprosentin korottamisen lisäksi ensi vuonna vedestä ja jätteestä maksetaan aikaisempaa enemmän.
Rovaniemen ensi vuoden budjettiesitystä Gardin kehuu tiukaksi, mutta realistiseksi. Siinä vakaan kuntatalouden turvaaminen on perusasia, joka kytkeytyy voimakkaasti laadukkaiden peruspalvelujen turvaamiseen ja uudistuvaan elinkeinopolitiikkaan.
Talousarvion ratkaisuissa katsotaan kauas tulevaisuuteen niin, että jo ensi vuonna asukkaiden määrä kasvaa, työllisten osuus lisääntyy ja hallinto tehostuu.
Voimakkaasti kuntien strategista yhdistymistä tukevassa budjettiesityksessä vähennetään velkaa maan kuntien keskitasolle.
Velan vähentäminen ja perustoiminnan investoinnit kaupunki hoitaa myymällä omaisuuttaan omistamalleen Kaupunkikiinteistöt Oy:lle. Alkuvuodesta tehtävät hallitut siirrot merkitsevät sitä, että kaupunki luopuu kaupungintaloa myöten kaikista kiinteistöistään ja maksaa niistä vuokraa omalle yhtiölleen. Siellä toteutetaan periaatetta, että mahdollisia tarpeettomaksi jääneitä tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille.
Verotulopohjassa epävarmuutta
Rovaniemi rahoittaa palvelut entistä enemmän verotuloilla. Kaupungin tulopohjan tärkeimpään perustaan eli verotulokertymään sisältyy epävarmuutta, koska ansiotulovähennyksistä ensi vuodelle ei ole vielä päätetty. Arviot ovat kuitenkin sellaiset, että ansiotulovähennykset rokottavat kaupungin verotuloja 8,2 miljoonaa euroa. Tämä lisää paineita talousarvion menopuolelle ja merkitsee sitä, että sopeuttamistarvetta on tulevaisuudessakin riittämiin.
Verotulotasauksessa kaupunki on edelleen maksajan roolissa. Jonnekin tuleva korotus viedään toisella kädellä pois.
Kaupungin budjetti on lähes 200 miljoonaa euroa ja siinä on nousua 6,5 prosenttia. Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2003 tilinpäätökseen verrattuna 2,5 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että niiden kehitystä seurataan tarkasti ja tehdään vaadittavia toimenpiteitä nopeasti.
Sopimuksen hengen vastainen
Kaupunginhallituksen jäsenet korostavat kaupunginjohtajan tavoin, että kaupunginvaltuustolla on aina ja kaikissa olosuhteissa oikeus päättää veroprosentista. Tämä oikeus on olemassa, vaikka yhdistymissopimuksessa sanotaan, että uuden kaupungin verojen ja maksujen yhteisrasitus olisi samalla tasolla kuin maalaiskunnan asukkailla vuonna 2005.
Vaikka kaupunginhallitus oli yksimielinen veroprosentin korotuksen välttämättömyydestä , taustalla oli myös pettymystä. Keskustan Tarja Vaarala sanoi, että toimenpide on juridisesti yhdistymissopimuksen mukainen, mutta sen hengen vastainen. Vaarala uskoi, että kaupunkilaisille on jäänyt mielikuva, että veroprosenttia ei nosteta.
" Tämä ei ole nyt hyvä viesti yrityselämälle eikä hyvä viesti läänin ulkopuolelle " arvioi maalaiskunnan asukkaaksi siirtyvä Vaarala.
Vasemmistoliiton Sirpa Poikajärvi pitää maalaiskuntalaisen aatetoverinsa vaatimusta yhdistymissopimuksen purkamisesta yksityisajatteluna, jolla ei ole laajempaa kannatusta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sakari Trögin mukaan veroprosenttia ei olisi nostettu, jos kaupunki olisi ollut itsellisenä. Korotus menee kokonaan vuosikatteen puolittamiseen, koska alun alkaen päätettiin, ettei rahastoja pureta eikä velkaa lisätä.