Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 hakevalla Rovaniemellä on esittää sellaista, mitä millään muulla hakijalla ei ole. Koska Rovaniemellä ei ole vanhoja kulttuurilaitoksia tai temppeleitä, opetusministeriölle keskiviikkona jätetty hakemus perustuu vahvasti luontoon sitoutuneeseen, moninaiseen ja monikultturelliseen, kahdeksaan vuodenaikaan rytmittyvän pohjoisen elämään. Sen erikoispiirteenä on vahvan saamelaiskulttuurin lisäksi myös kansainvälisyys.
"Olemme aidosti muista erottuva hakija", sanoo Rovaniemen kulttuurijohtaja Marja Widenius. Luonto on muovannut hyvin voimakkaasti pohjoista ihmistä ja se on luovuuden ja innostuksen lähde."
Rovaniemen hakemus rakentuu paljolti jo olemassa olevan varaan, mutta sen lisäksi kehitellään uutta. Eri puolilta tulleet aloitteet koskevat useita eri aloja kirjastosta perinneruokiin, taiteesta porotalouteen.
Taiteiden talo suunnitteilla
Rovaniemen hakemuksella on myös laaja maakunnan tuki. Hakemuksen valmistelussa on ollut mukana yli 2 300 lappilaista ja sen lisäksi erilaisten järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa on hankkeen vuoksi käyty lukuisia keskusteluja.
Widenius on mielissään, koska suuri joukko on saatu toimimaan yhteisen asian puolesta aivan oikeasti. Voidaan sanoa, että ainakin tämän hankkeen ympärillä Rovaniemi ja muu maakunta ovat löytäneet toisensa.
Rovaniemellä ja eri puolilla Lappia on merkittäviä kulttuuritapahtumia ja taidelaitoksiakin, joiden laajentaminen liittyy olennaisesti kulttuuripääkaupunkihakemuksen antamiin rahoitusmahdollisuuksiin.
Rovaniemi aikoo rakentaa Taiteiden talon, johon tulisivat Lapin kamariorkesterin tilat, sekä saneerata Lappia-talon. Kaupungin pääkadun Rovakadun vetovoimaisuutta kohennetaan tekemällä asukkaille viihtyisämpi elinympäristö.
Vaikka Rovaniemellä on ollut yhteistyötä saamelaisen lastenkulttuuriin kanssa, kulttuuripääkaupunkihankkeessa Rovaniemi ja saamelaiset ovat nivoutuneet laajempaan yhteistyöhön.
Liisa Holmberg Saamelaiskäräjien edustajana iloitsee siitä, että saamelaisilla on ainutkertainen mahdollisuus olla mukana.
"Tämä on ikkuna meille Eurooppaan ja eurooppalaisille ikkuna meidän kulttuuriin. Rovaniemi erottuu varmasti hakemuksellaan kaikista muista pääkaupungeista eikä vain suomalaisista kaupungeista. Rovaniemi on aidosti arktinen ja monikulttuurinen ja kotipaikka Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle."
Saamelaisten
tuki tärkeä
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio pitää saamelaisten mukanaoloa erittäin tärkeänä. Hänen mielestä se on suuri vahvuus Rovaniemen hakemuksessa.
Vaikka Rovaniemi ei selviytyisikään loppusuoralle, hakemuksen odotetaan vauhdittavan saamelaiskulttuurikeskuksen perustamista. Monia eri kulttuuritoimintoja sisältävän keskuksen on arvioitu maksavan 10 miljoonaa euroa ja sen rahoittajaksi odotetaan valtiota.
Rovaniemi on sisällyttänyt hakemukseensa viisi periaatetta. Niitä ovat yhteistoiminta ja siihen kuuluvat verkostot, esteettömyys ja saavutettavuus, kyläverkostot, lapset ja nuoret, kolmas ikäpolvi ja kulttuuripääkaupunkivuoden dokumentointi. Kun pohjoisessa ei ole koskaan selvitty yksin, asioita tehdään yhteistyössä.