Ounasvaaran Hiihtoseura jäi keväällä nuolemaan näppejään, kun hiihdon nuorten MM-kisat 2006 myönnettiin Slovenian Kranj'lle. Tänä päivänä, puoli vuotta myöhemmin, Rovaniemi on kuitenkin ylpeä MM-kisaisäntä. Viron Otepää ei pystynyt järjestämään sille annettuja vuoden 2005 nuorten MM-hiihtoja, joten kansainvälinen hiihtoliitto FIS myönsi kisat Rovaniemelle.
Ounasvaaran Hiihtoseurassa laitetaan hihat heilumaan välittömästi, sillä kisat ovat alle puolentoista vuoden päässä. MM-hiihdot järjestetään Ounasvaaralla 21.-26. maaliskuuta 2005.
"Tässä on tehtävä tiukka aikataulutus. Paineita varmasti kerääntyy, mutta meillä on hyvä valmius. Organisaatio ja perusrunko ovat kunnossa. Petrattavaa on lähinnä vain urheilijoiden tiloissa ja voitelupaikoissa. Niistä keskustelemme kaupungin kanssa", Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Paavo Holster toteaa.
Rovaniemeläiset asettivat myöntymisensä ehdoksi sen, että kisat järjestetään maaliskuussa. Otepäässä olisi urheiltu jo helmikuun alkupuolella, mutta Lapissa pakkasriski on tuolloin liian suuri.
"Maaliskuun loppu on Lapissa mahdollisimman hyvä aika hiihtokisojen järjestämiselle", Holster tietää.
Holster puhuu kokemuksen äänellä: Ounasvaaran Hiihtoseura on jo vuosikausia järjestänyt Talvikisoja maaliskuun lopussa. Tällä kaudella Ounasvaaran Talvikisoissa mitellään SM-mitaleista mäkihypyn ja yhdistetyn puolella. Reilua viikkoa aikaisemmin Ounasvaaralla järjestetään sotilaiden SM-hiihdot.
Suurkisat Rovaniemellä eivät lopu nuorten karkeloihin, sillä paikkakunnalla kisaillaan vuonna 2007 veteraanien MM-hiihdoissa.
Aikuisten kisat
yhä ajatuksissa
Ounasvaaran Hiihtoseura järjesti vuonna 1988 hiihdon maailmancup-finaalin. Vuosina 1997-1999 Rovaniemi oli isäntänä yhdistetyn maailmancupissa.
Projekti aikuisten MM-hiihtojen 2001 saamiseksi Rovaniemelle ja Kuusamoon laitettiin alulle vuonna 1989. Suomen ehdokkaaksi pääsi kuitenkin tuttu ja turvallinen Lahti, joka sai kisat järjestettäväkseen.
Holsterin mukaan aikuisten tason MM-kisa-ajatuksia ei ole haudattu kokonaan.
"Sellaista henkeä on ollut. Nämä kaikki tulevat suurkisat palvelevat myös isompia suunnitelmia. Suurmäkihän meiltä puuttuu, eikä nykyään edes maailmancupin kisoja voi järjestää ilman sitä."
Maailmancupin kisat olivat Ounasvaaran Hiihtoseuralle taloudellisesti rankkoja.
"Uusia kisoja haetaan harkitusti, koska kahdet MM-kisat vievät paljon resursseja. Aikoinaan järjestävä seura vastasi kaikesta, mutta meidän esityksen ansiosta tilanne on muuttunut, ja Hiihtoliitto vastaa kuluista", Holster mainitsee.
Monitahoinen
motivoitsija
Nuorten MM-kisojen budjetti pyörii Holsterin mukaan todennäköisesti 200 000 euron huitteilla. Kisojen läpivieminen vaatii henkilöstöä noin 300-400 ihmisen verran.
"Tottakai tarkoitus on sellainen, että kisoista jäisi seuralle myös toimintarahaa. Eivät nämä kisat kuitenkaan ole mitään suurta bisnestä."
Ounasvaaran Hiihtoseuran edustajat ovat kahmineet muikeasti mitaleja aikaisemmista nuorten MM-hiihdoista. Muun muassa Pirjo Mannisen ja Mona-Liisa Malvalehdon maineteot ovat olleet hyviä esimerkkejä tulevaisuuden hiihtosankareille.
"Meillä on vuoden 2005 kisoihin nousemassa hyviä lupauksia kaikissa lajeissa. MM-kisat motivoi urheilijoita, valmentajia ja koko seuraa", toiminnanjohtaja Holster uskoo.
Holster muistuttaa, että MM-kisojen merkitys ei ole suuri pelkästään Ounasvaaran Hiihtoseuralle.
"Oheisohjelmaan tarvitaan paljon väkeä ja siihen voi sitouttaa monia yhteistyökumppaneita. MM-kisat on suuri lappilainen tapahtuma. Pujottelun maailmancup Levillä on hyvä esimerkki siitä, miten Lappia voi markkinoida urheilutapahtuman avulla."