Rovaniemen tiukka säästöohjelma ei ole saanut kaupungin taloutta nousuun. Aiemmilla myynti- ja yhtiöityshyödyillä sekä lisälainoituksella kyetään ensi vuoden talous pitämään ylijäämäisenä. Vuosikate painuu kuitenkin uhkaavasti kohti nollaa.
Rovaniemen uusi kaupunginjohtaja Mauri Gardin esitteli maanantaina ensimmäisen budjettiehdotuksensa, jonka loppusumma on noin 183 miljoonaa euroa. Säästökuurissa on sikäli onnistuttu, että toimintamenot on Gardinin mukaan saatu lähes pysäytetyiksi. Toimintaan kuluu vajaat 153 miljoonaa euroa kasvuprosentin jäädessä 2,2:een.
Ilman aiempia omaisuusjärjestelyjä ensi vuoden talous painuisi 4,5 miljoonaa euroa pakkaselle. Tahdin odotetaan jatkuvan suunnilleen samana vielä vuosina 2005-2006. Miinukset hilataan kuitenkin ylijäämän puolelle hyödyillä, jotka saatiin vuokra-asuntokannan myynnistä Kunta-asunnot Oy:lle sekä energialaitoksen yhtiöittämisestä.
Lainoja ja yhtiöitystä
Kaupunki joutunee jatkamaan yhtiöitystä. Ensi vuonna aletaan selvittää vesi- ja viemärilaitoksen omistusta. Taloutta joudutaan paikkaamaan myös uusilla lainoilla. Omaisuusjärjestelyillä lainakantaa saatiin pudotetuksi tälle vuodelle noin 1 230 euroon asukasta kohden, mutta ensi vuonna summa kipuaa vajaaseen 1 470 euroon.
Lainakanta nousee kaikkiaan yli 50 miljoonaan euroon. Uudet nostot ohjataan investointeihin, joihin talousarviovaroja kuluu vajaat 10 miljoonaa euroa.
Ilman lisälainoitusta investoinnit jäisivät minimiin, sillä vuosikatteesta ei rahoja juuri jää satsattavaksi. Vuosikate arvioidaan 114 000 euroksi, mikä tekee asukasta kohden ainoastaan reippaat 3 euroa. Summa on vuosina 2002-2003 tullut vauhdilla alaspäin.
Vuosi sitten 19,25 prosenttiin nostettuun veroasteeseen ei kuitenkaan kajota. Veroja lasketaan kertyvän ensi vuonna hieman vajaat 90 miljoonaa euroa.