Pääkirjoitus

Rovaniemen vaikea valinta

Rovaniemi on uusi esimerkki siitä, ettei edes tärkeiden kaupunkien johtopaikoille tunnu olevan toivottua vetoa.

Kaupunginjohtaja Matti Pelttari jäi Rovaniemellä eläkkeelle.
Kaupunginjohtaja Matti Pelttari jäi Rovaniemellä eläkkeelle.

Rovaniemi on uusi esimerkki siitä, ettei edes tärkeiden kaupunkien johtopaikoille tunnu olevan toivottua vetoa.

Viime vuoden keväällä Lahteen ryhdyttiin hakemaan uutta kaupunginjohtajaa, paljon ennen istuvan viranhaltijan määräaikaisen työsuhteen päättymistä. Noin sadan kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva, lähes sadantuhannen asukkaan viehättävä kaupunki haki näyttävästi itselleen uutta keulakuvaa.

Hakemuksia ja suostumuksensa antaneita nimiä tuli tusinan verran, ja kun osa pian veti nimensä pois, jäljelle valittavaksi jäi seitsemän ihmistä.

Sen verran siis löytyi niitä, jotka tosissaan yrittivät päästä suuren eteläsuomalaisen kaupunkien johtoon. Mukana oli maakunnan- ja kaupunginjohtajia, mutta ei yhtään "valtakunnallisesti tunnettua" nimeä. Syyskuussa virkaan valittiin Jyväskylän maalaiskunnan johtaja Tarmo Pipatti.

Myös Oulussa muistetaan harmittelut siitä, ettei valtakunnallisesti painavia nimiä tarjoutunut Risto Parjanteen seuraajaksi. Se tarjosi kaupungin omalle kasvatille Kari Nenoselle tilaisuuden päästä eteenpäin. Jo nyt on nähtävissä, että valinta on osoittautunut onnistuneeksi.

Kuopiossa saatiin taannoin valtakunnallisesti tunnettu nimi kaupunginjohtajaksi, kokoomuksen Kari Häkämies. Hänen kautensa kaupungin johdossa oli lyhyt ja lähinnä koominen; miestä ei paljon Savon sydämessä ehtinyt näkyä. Häkämiehen palattua takaisin Helsinkiin tilalle tuli oman yliopiston rehtori Petteri Paronen.

Nyt Rovaniemellä ollaan saman ongelman edessä. Tarvitaan uusi kaupunginjohtaja, ja valinta nostattaa laineita jo etukäteen. Hakemuksia tuli 12, mutta yhtään laajalti tunnettua nimeä ei ole joukossa. Etukäteen vahvimpia veikkauksia ovat paikalliset nimet, Rovaniemen maalaiskunnan johtaja Mauri Gardin ja Rovaniemen vs. kaupunginjohtaja Jari Jokela.

On puhuttu uuden hakukierroksen tarpeellisuudesta. Soppaa on hämmentänyt myös rovaniemeläislähtöinen Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, joka kertoi Lapin Kansassa oman tulkintansa hakuilmoituksen sisällöstä: hänen mukaansa siitä tuli mielikuva, että valinta on jo päätetty.

Rovaniemellä näyttävät kiteytyvän ne vaikeudet, joiden edessä moni muukin kaupunki on ollut. Rovaniemi on maailmalla tunnettu nimi, matkailukeskus ja yliopistokaupunki, jonka johtajalla saattaisi olla tilaisuus nousta näkyväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Kyseessä on virka, jonka luulisi olevan kiinnostava ja houkutteleva. Monia yhteydenottoja on tiettävästi ollut, mutta ne eivät johtaneet hakemukseen asti.

Keskiruokasen epäily antaa yhden viitteen siitä, mistä asia voi monessa muussakin kaupungissa kiikastaa: jos on aihetta epäillä, että valinnasta on jo pienessä paikallispoliitikkojen piirissä sovittu, ei papereita lähde edes liikkeelle. Toinen ongelma liittyy kaupunginjohtajan liikkumavaraan: hän on usein pikemminkin virkansa vanki kuin todellinen vaikuttaja. Tiukka talous, kunnallinen byrokratia ja poliittinen ohjaus rajoittavat hänen toimintamahdollisuuksiaan. Rovaniemellä on vielä ikioma paikallinen erikoispiirre: kaupungin ja maalaiskunnan suhde. Se on ainakin ulkoa katsoen on varsin erikoinen.

Rovaniemellä on jo vahvoja vaikuttajia, kuten maaherra Hannele Pokka, maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja rehtori Esko Riepula. Kaupunginjohtajan pitäisi kuulua samaan sarjaan. Sellainen henkilö ehkä löytyy hakijoista, ehkä ei. Laajempi opetus kuitenkin on, että kunnan- ja kaupunginjohtajien valintatavoissa ja toimenkuvissa tuntuu olevan jotain pielessä kautta maan.