Luonto ja ympäristöasiat ovat vahvasti esillä Lapin maakuntamuseon joulukuun alussa avattavassa uudessa perusnäyttelyssä.
Näyttelyn nimi on vielä avoinna, mutta museonjohtaja Raili Huopaisen mielestä uusikin näyttely jatkaa entisen Selviytyjät-näyttelyn tarinaa esihistoriasta nykypäivään.
Rovaniemi, Peräpohjola ja saamelaiskulttuuri ovat uudistetunkin näyttelyn maantieteellisenä perusjakona. Niissä kaikissa ihminen on esineiden takana ja osana ympäristöä ja luontoa. Osana ympäristöä ja luontoa ovat myös hirvi ja karhu, jota kuitenkaan ei ole näyttelyn vuoksi kaadettu.
Metsän kuninkaat odottelevat vielä muiden näyttelyesineiden, myös Rovaniemen pienoismallin tavoin pääsyä näyttelysaleihin, joita vielä nyt remontoidaan uuteen kukoistukseen. Joulukuun alussa suunniteltuihin avajaisiin on aikaa vajaat kaksi kuukautta, joten rakentajilla on melkoinen kiire.
Museonjohtaja Huopainen tietää, että tuhansien palapelien kokoaminen on vaikea työ, mutta sitä ei tehdä paniikissa. Näyttely valmistuu kuitenkin ennätysajassa, sillä edellinen purettiin huhtikuun alussa.
Nopea aikataulu johtuu Lapin maakuntamuseon sijaintipaikasta: merkittävänä turistikohteena olevan Arktikumin toinen näyttelytila ei voi olla kovin pitkään yleisöltä suljettuna.
Näyttely pystyyn
Eu-rahoilla
Näyttelyn rahoitusneuvottelut ovat kestäneet peräti kaksi vuotta. EU:n aluekehitysrahaston turvin toteutettavan näyttelyn 377 000 euron kustannusarviosta Rovaniemen kaupunki maksaa 15 prosenttia.
Suunnittelijoita velvoittavat myös edellisen näyttelyn ansiot. Se sai Euroopan Neuvoston museopalkinnon vuonna 1994 yleiseurooppalaisen kiinnostavuutensa ja saamelaiskulttuurin esittämistavan vuoksi.
Kymmenen vuoden aikana sen näki miljoona katsojaa. Huopaisen mukaan näyttely olisi hyvä edelleenkin, mutta nyt on kuitenkin uusimisen aika.
Kymmenessä vuodessa tekninen kehitys on ollut vauhdikasta ja uusi tekniikka antaa monia mahdollisuuksia käyttää valoja ja kuvia kerronnan keinoina.
Myös graafista ja multimedian osaamista on taiteiden tiedekunnan seurauksena paikkakunnalla kiitettävästi. Perusnäyttelyn uudistamista suunnitellut työryhmä on joutunut käyttämään kymmeniä alan asiantuntijoita näyttelyarkkitehtina toimivan professori Yrjö Wiherheimon lisäksi.
Pienoismallit
keskeisiä
Rovaniemen kauppalan pienoismallit vuosilta 1939 ja 1944 ovat tulevassakin näyttelyssä keskeisiä. Vuosien aikana saadussa palautteessa on huomattu, että rovaniemeläisten kiinnostus pienoismallissa oleviin yksityiskohtiin on melkoinen.
Niinpä yksityiskohdista kiinnostuneet pääsevät vanhimpaan pienoismalliin kehitetyn käyttöliittymän avulla käsiksi Talojen tarinoihin. Ne on koottu maakuntamuseon arkistoissa olevasta dokumenttimateriaalista luotuun tietokantaan. Vastaavanlaista esitystapaa ei tiettävästi ole muualla toteutettu.
Aikaisemmasta näyttelystä suosittu edesmenneen torikuvaaja Valto Pernun elämäntyö on esillä, kuitenkin siten, että katsoja tuntee olevansa uudessa näyttelyssä. Se kertoo myös tunnetuista Rovaniemen markkinoista talviurheilua unohtamatta.
Peräpohjolan osuudessa luonto ja kulttuuri ovat lähellä toisiaan. Maakunnan perinteiset elinkeinot, uitto, kalastus ja hillastus kuuluvat alueelle, jossa savukoskelaisesta baarista siirrytään karhu- ja hirvijahtiin.
Täysikasvuinen täytetty hirvi odottaa pääsyä samaan tilaan, missä on kopio Rovaniemen maalaiskunnan Lehtojärveltä 8000 vuotta sitten löydetystä hirvenpäästä.
Saamelaiskulttuuri paikallistuu Käsivarren Lappiin, Pöyrisjärven ympäristöön. Lisäksi esitellään kolttasaamelaiset ja saamelainen musiikki eri joikutyyppeineen. Petsamoa tarkastellaan eri kulttuurien kohtaamisen kautta.