Rovaniemi Kaupungin esitys kuntaliitoksen taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten selvittämisestä torjuttiin Rovaniemen maalaiskunnan kunnanhallituksessa maanantaina äänin 9-4 (yksi poissa). Hallituksen kaksi demarijäsentä sekä kokoomuksen ja vasemmistoliiton edustaja jäivät vähemmistöön, kun keskusta kokonaisuudessaan oli liittosselvitystä vastaan.
Kunnanhallitus päätti, että seudun kuntien yhteistyötä tiivistetään äskettäin hyväksytyn seutusopimuksen mukaisesti. Seutusopimukseen kuuluu Rovaniemen kuntien lisäksi myös Ranua. Sopimus on melko yleisluontoinen periaatepaperi kolmen kunnan yhteistyön kehittämisestä.
Maalaiskunnan kunnanhallitus toteaa erikseen, että kuntien mahdollisen yhdistämisen toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevaa selvitystä ei tehdä. Kunnanvaltuuston edellyttämänä selvityksenä laaditaan sen sijaan seutusopimuksen mukaisille yhteistyön osa-alueille yhteiset tavoitteet, toimintastrategiat ja konkreettiset toimintamallit. Eli suomeksi sanottuna kuntaliitosselvityksen sijasta täsmennetään ja terävoitetään seutusopimusta.
Kunnanhallitus tulkitsi ratkaisullaan valtuuston kesäkuussa tekemää päätöstä, jossa päätettiin "selvittää kuntien toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset seutusopimukseen liittyen". Tasaäänin, puheenjohtajan kannan ratkaistessa syntyneen lausuman merkitystä on pohdisteltu kesän aikana ilman selvää vastausta. Kunnan virkakoneisto ei ole tiennyt, mitä lausuma tarkkaan ottaen tarkoittaa, eivätkä valtuutetut itsekään ole olleet varmoja päätöksen sisällöstä.
Nyt kuntaliitoksen valmistelulle on kunnanhallituksen päätöksellä ainakin toistaiseksi tehty piste, sillä valtuustolle asia ei enää mene. Liitosselvityksen vireille pano edellyttää valtuustoaloitetta, jonka läpimeno on epätodennäköistä. Valtuusto torjui jo kesäkuussa selvin luvuin kokoomuksen esityksen kuntaliittoselvityksen tekemisestä.
Kokonaisvaltaista selvitystä kuntaliitoksen vaikutuksista yritettiin Rovaniemellä jo muutama vuosi sitten, mutta Audiator Oy:n työ jäi kesken, koska maalaiskunta ei halunnut viedä sitä loppuun saakka.
Kuntien yhteistoimintaneuvottelukunta teetti jo viime talvena sisäministeriöllä selvityksen siitä, miten kuntaliitos vaikuttaisi valtionosuuksiin. Tulokseksi tuli, että yhdistyneen kunnan valtionosuudet olisivat vuosittain noin 1,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin kahden kunnan erilliset valtionosuudet yhteensä. Toisaalta yhdistynyt kunta saisi yhdistymis- ja investointitukea yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa.
Kaupunki haluaisi selvittää kuntaliitoksen vaikutukset laajemmin kuin pelkästään valtionosuuksien osalta. Sen mielestä asiaa on katsottava pitemmällä tähtäimellä ja muutenkin kuin suorien taloudellisten seuraamusten valossa. Toiminnalliset ja aikaa myöten myös taloudelliset hyödyt voisivat olla muutamaa valtionosuusmiljoonaa suuremmat.
Muun muassa Rovaniemen seudun yhteinen yrittäjäjärjestö ja Lapin kauppakamari ovat vedonneet kuntiin liitoksen toteuttamiseksi.