Kun ennen sotaa Rovaniemen kaupungissa olevassa Lainassaaressa on ollut pysyvää asutusta, niin miksei siellä voisi olla nytkin." Siinä rovaniemeläisen Jukka Tunturin peruste, jolla hän yhdessä kolmen muun maanomistajan kanssa hakee Rovaniemen kaupungilta mahdollisuutta rakentaa omakotitaloja Kemijoessa olevaan saareen.
Alueen kaavoittaminen pysyvää asumiseen olisi hyväksytyn yleiskaavan vastainen, joten alueelle tarvittaisiin asemakaava.
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti maanantaina äänestyksen jälkeen tutkia Lainassaaren asemakaavoittamista.Sitä varten laaditaan osallistumis-ja arviointisuunnitelma sekä laaditaan luonnos ja mahdollisia vaihtoehtoja, jotka asetetaan yleisesti nähtäville. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan saaren kaavoittamista hakeneilta maanomistajilta peritään kaavoituksesta aiheutuneet kustannukset.
Maanomistajat ovat lupautuneet korvaamaan kustannukset kunnallistekniikan siitä osasta, jotka menevät keskimääräisten kustannusten yli.
Rovaniemen tonttitarjontaan saaren asemaakaavoituksella ei ole käytännön merkitystä. Kun maanomistajat yrittivät saada saarta pysyvän rakentamisen alueeksi edellisen kerran 1990-luvun alussa, saarelle oli kaavailtu 14 tonttia.
Lainassaaren ympärivuotinen asuntokanta tuhottiin sodassa. Sen jälkeen, 1950-1960-luvuilla saarelle rakennetut loma-asunnot ovat huonokuntoisia ja rapistuneita, koska omistajat eivät koe lomanviettoa kaupungin keskellä mielekkäänä.
Ennen Kemijoen voimalaitosten rakentamista vesi oli niin matalalla, että saareen päästiin kärrypelillä. Nykyään sinne kuljetaan veneellä. Jos saareen voitaisiin rakentaa pysyvää asuntokantaa, sinne jouduttaisiin rakentamaan noin 20 metriä pitkä silta.
Lainassaari on luonteen kaksijakoinen. Sen toinen osa on leveä ja korkeammalla kuin kerrostalot Lainaassa Valtakadun päässä. Toinen osa saaresta on kapea ja matala eikä siihen ole rakentamisen mahdollisuutta.