"Sen, mitä eivät tehneet barbaarit, sen tekivät Barberinit." Tämä lentävä lause syntyi 1600-luvun Roomassa, jossa Barberini-sukuinen paavi Urbanus VIII tuhosi barbaarien tavoin antiikin kulttuuriperintöä, muun muassa irrotti Partheonin sisäkaton pronssilevyt ja sulatti pronssin kierrätyskäyttöön.
Samaa keskustelua on käyty Rovaniemellä viime vuosina: Mitä eivät tehneet saksalaiset, sen teemme me nykyrovaniemeläiset. Rovaniemen kauppalan vanha rakennusperintö tuhoutui tunnetusti Lapin sodassa. Rakennuksia tuhottiin sekä polttamalla, myös räjäyttämällä. Suurimpia arkkitehtoonisia menetyksiä olivat kauppalan liikehuoneistot, hotelli Pohjanhovi ja osuusliike Lapinmaan keskuskiinteistö.
Pohjahovin rakentamisen taustalla oli 1930-luvulla ajatus, että Suomeen tarvitaan ajanmukainen hotelli palvelemaan koko Pohjois-Euroopan matkailua. Märta ja Pauli Blomstedin suunnittelema edustava funkkisrakennus avattiin 12.09.1936. Hotellissa oli 36 huonetta ja joukkomajoitustila. Pohjanhovissa vierailivat aikansa merkkihenkilöt, maaliskuussa 1942 myös Gestapo-päällikkö Heinrich Himmler Mannerheimin seurueessa. Saksalaiset räjäyttivät talon lokakuussa 1944.
Toinen Rovaniemen kauppalan keskeinen funkkisrakennus oli osuusliike Lapinmaan keskuskiinteistö. Vuonna 1937 valmistunut talo oli suurmyymälöineen ja -ravintoloineen Rovaniemen keskeisin liiketalo.
Osuuskauppaliikkeellä oli keskeinen rooli Lapin jälleenrakentamisessa. Vuoteen 1947 mennessä kauppojen lukumäärä Lapissa oli jo suurempi kuin ennen sotaa. Heti sodan jälkeen osuusliike Lapinmaa rakensi myös keskuskiinteistönsä uudelleen. Sen kuutiotilavuus oli 16 000 kuutiometriä. Rakennukseen tehdyn ensimmäisen luokan ravintolan Lappi-aiheiset seinämaalaukset tilattiin taiteilija Eino Kaurialta, joka oli aikansa johtava koristemaalari ja toteutti freskoja ympäri Suomea.
Esittävää taidetta tehnyt Kauria on löydetty viime vuosina uudelleen, vaikka abstraktin ja modernin taiteen puolustajat 1950-luvulta lähtien vähättelivät hänen tuotantoaan. Kaurian Lapinmaan ravintolaan tekemä maalaus on kuulemani mukaan piiloseinän alla edelleen tallella, paljastamistaan tai tuhoamistaan odottamassa nykyisen Pizza Raxin ravintolakerroksessa Lapinmaan kiinteistössä.
Myös toinen keskeinen sotaa edeltäneen ajan talo, Pohjanhovi, rakennettiin uudelleen. Avauduttuaan hotelli tarjosi se yösijan 200 hengelle. Lisäksi hotellilla oli sauna, autotalli viidelle autolle, pesula, leipomo ja sikala. Uudessa Pohjanhovissa kävivät Kekkosen presidenttiaikana muun muassa Neuvostoliiton Leonid Brežnev, Jugoslavian Josip Tito, Puolan presidentti Edward Ochab sekä Tsekkoslovakian pääministeri Lubomir trougal.
Rovaniemellä tehdään kaavamuutosta, joka luo varjon monien jälleenrakennusajan talojen ylle. Kasvattamalla tonttien rakennusoikeutta kaupunki ajaa omistajat tilanteeseen, jossa taloudellisesti kannattavampaa on räjäyttää vanha talo ja rakentaa tilalle tornitalo kuin korjata vanhaa rakennusta. Rovaniemen keskusta onkin kehittymässä suuntaan, jossa katujen reunojen talot ovat möhkälemäisiä 2000-luvun elementtilaatikoita ilman vaihtelua tai dramatiikkaa, mikä syntyy tyylien ja aikojen kohtaamisesta.
Lapin yliopistossa on käynnistynyt tutkimushanke, jossa jäljitetään visuaalisen kulttuurin merkityksiä kodin ja kotiseudun henkisessä ja materiaalisessa jälleenrakentamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Sodan tuholla ja sitä seuranneella jälleenrakennuksella oli laaja-alainen vaikutuksensa lappilaiseen maisemaan ja ihmisten mielenmaisemaan. Tästä johtuen ryhmä Lapin yliopiston tutkijoita ja opettajia on ollut huolissaan siitä tuhosta, joka nyt uhkaa Lapin jälleenrakennusajan perintöä.
Rovaniemen kaavoituksessa on ollut ainakin joissain tapauksissa vallalla ajattelu, että vierekkäisten rakennusten tulee olla samankorkuisia. Kuitenkin esimerkiksi New Yorkista tekee kiehtovan juuri rakennusten erikorkuisuus. Pilvenpiirtäjien vieressä olevan vanha, yksikerroksinen rakennus muodostaa valoaukon ja tuo kaupunkikuvaan elävyyttä. Itseäni ei häiritsisi, jos Rovaniemellä sodasta säästyneen Teräksen talon viereen nousisi pilvenpiirtäjä. Pikemminkin se muodostaisi jännittävän kontrastin läheiselle Valtakadun Kauppayhtiön talolle, joka olisi viipymättä suojeltava.
Rovaniemen vanha kaupunki on vertauskuvallisesti Ounasvaara, jonka luonto on ikivanhaa ja uutta, niin kuin luonto on. Samalla Rovaniemen kaupunkikuvan ja myös matkailuelinkeinon kannalta jälleenrakennusajan rakennusperintö on paljon tärkeämpää kuin me rovaniemeläiset tunnumme ymmärtävämme. Taidekeskus Korundin talosta tekee jännittävän se, että siinä vanha postiautovarikon rakennus on yhdistetty modernin taiteen helmeen. Tällaiset vanhaa ja uutta yhdistävät rakennukset luovat monikerroksista ja jännittävää kaupunkikuvaa. Kun uusia taloja rakennetaan, kaupunkikuvan kannalta toivoisi näkevänsä enemmän tällaisia hybridejä. Myös kauppakeskus Revontuli on esimerkki vanhan ja uuden rakennuksen fuusiosta.
Rovaniemi on siitä harvinainen pikkukaupunki, että sillä on selkeä keskusta. Esimerkiksi Kanada on täynnä Rovaniemen kokoisia kaupunkeja, jotka levittäytyvät laajalle alueelle ilman yhtenäistä keskusta. Jälleenrakennusajan talot, muun muassa maankuulu Valistustalo, ovat rovaniemeläisiä partheoneja, joita kaupunkikuvan monikerroksisuuden säilyttämiseksi ei ole viisasta purkaa, vaikka niiden kauneusarvoista voi olla monta mieltä.