Rovaniemi
Keskustelu työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvan Rovaniemen kaupunginjohtajan Matti Pelttarin seuraajasta on vasta viriämässä, vaikka hänen vetäytymistään on osattu aavistella jo pitkään. Pelttari ilmoitti eläkehakemuksen jättämisestä viime viikolla.
Kuntaliitoskiemurat ja kaupungin uusi yleiskaava ovat sitoneet päättäjien mielenkiinnon niin tiiviisti, että kaupunginjohtajan ilmoitus eläköitymisestä tuli melkeinpä yllätyksenä, vaikka hän on ollut sairaslomalla jo yli puoli vuotta. Kaupunginhallitus päättää sairasloman neljän kuukauden jatkosta ensi maanantaina, mutta viran hakuun pano odottanee vielä eläkepäätöksen vahvistusta, joka saataneen loppuvuoden aikana.
Nimistä ei ole keskusteltu, eikä oikeastaan ole voitukaan, sillä suurten valtuustoryhmien kanta on, että virka on pantava avoimeen hakuun. Kaupunginjohtajan sijaisena toimineen kansliapäällikkö Jari Jokelan työhön on oltu tyytyväisiä, mutta vaihtoehdotkin halutaan selvittää.
Joko Jari Jokelan kantaa jatkoon on kysytty? "Ei siitä vakavasti ole keskusteltu, odottelua tämä enemmän on ollut", Jokela vastaa. Hän ei torju ajatusta sijaisuuden jatkosta taikka vakinaisesta johtajuudesta, mutta korostaa, että spekulointi on ennenaikaista. "Valtuustohan sen päättää, ja jos asia eteen tulee, sitä pitää sitten katsoa kokonaisuutena", hän muotoilee.
Jos uuden johtajan valinnasta tulee poliittinen kädenvääntö, Jokelan voisi kuvitella olevan hyvä kompromissi. Hän on jäsenkirjaton vaihtoehto. "Minun henkinen ohjenuorani on Rovaniemen kaupungin jäsenkirja", Jokela itse sanoo.
Johtajan valinta ja
kuntaliitos yhteen?
Kaupungissa on halukkuutta niputtaa johtajan valinta myös kuntaliitokseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög (kesk.) pitää sitä jopa toivottavana. "Kuntien olisi syytä keskustella siitä, löytyisikö niille ehkä yhteinen johtaja", hän esittää.
Vakavia keskusteluja asiassa ei maalaiskuntalaisten kanssa ole vielä käyty, mutta kiirettäkään ei Trögin mielestä vielä ole. Rovaniemellä voitaisiin hänen mielestään tarvittaessa jatkaa sijaisjohtajalla vaikka vaalikausi loppuun eli reilut pari vuotta, mutta se edellyttäisi maalaiskunnalta selvää sitoutumista kuntaliitoksen selvittelyyn.
"Jos kaupungille nyt valitaan oma johtaja, kuntaliitosasiassa eteneminen on taas vähän hankalampaa", Trög arvioi.
Isot puolueet pitävät sijaisjohtajalla jatkamista periaatteessa mahdollisena, mutta varsinkin kokoomuksessa on myös vahvoja epäilyksiä kuntaliitoksen etenemiseen. Monet ovat sitäkin mieltä, että koko asia pitää jo unohtaa ja jatkaa töitä omin voimin. "Ei taida kuntaliitos ainakaan tämän vaalikauden aikana toteutua. Luulen, että meillä on oma johtajaratkaisu edessä", arvioi kokoomuksen ryhmäjohtaja Tapio Tuomilaakso.
Avainasemassa liitosiasssa on maalaiskunnan keskustan valtuustoryhmä, joka torjui tarkemmat liitosselvitykset äskettäin. Kaksi valtuustoaloitetta asian uudesta käsittelystä on kuitenkin valmisteltavana. Keskustan ryhmän puheenjohtaja Heikki Kontiosalo on aistinut joukoissaan myös jonkinlaista siirtymää liittosselvityksen puolelle. "Palaute on ollut sellaista, että yleinen mielipidekin näyttää puoltavan liitoksen selvittämistä", hän arvioi.
Mutta vaikka liitosselvitys saataisiinkin vireille, ei sitä Kontiosalon mielestä pidä kytkeä kaupunginjohtajan valintaan. Ei sittenkään, vaikka maalaiskunta näin pääsisi vaikuttamaan asiaan. Lain mukaanhan kaupunginjohtajasta tulee joka tapauksessa yhdistyneen kunnan johtaja.
"Minusta sellaiseen kaupankäyntiin ei nyt kannata lähteä. Hoidetaan asiat asioina ilman turhaa pelailua", Kontiosalo sanoo.
Keskusta on noussut
selvästi suurimmaksi
Matti Pelttari valittiin Rovaniemen johtoon vuonna 1983 kokoomuksen ja demareiden sopimuksella. Kokoomuslainen Pelttari voitti äänestyksen niukasti äänin 22-21.
Poliittiset voimasuhteet kaupungissa ovat kuitenkin nyt aivan toiset. Keskusta oli silloin kolmanneksi suurin puolue 10 valtuutetulla. Nyt se on selvästi suurin ryhmä 17 edustajalla. "Meillä on nyt avaimet tässä asiassa", sanoo valtuustoryhmän johtaja Markus Lohi suoraan.
Mikään ryhmä ei kuitenkaan ratkaise johtajan valintaa yksinään, ja paras aloitus uudelle johtajalle olisi mahdollisimman laaja kannatus. Markus Lohikin on valmis tinkimään mandaattiajattelusta, jos muuten hyvä ehdokas löytyy. "Puoluekannalla on ylimmässä virkamiesjohdossa merkitystä, mutta ei se määrävä tekijä valinnassa saa olla", hän sanoo.
Valtuuston kakkospuolue eli demarit ei ole vielä pureutunut johtaja-asiaan, mutta puheenjohtaja Reijo Sulasalmi arvelee, että valinnasta voi tulla kovakin poliittinen vääntö. Itse hän ei sitä toivoisi. "Nykyisessä kuntatilanteessa tarvitaan ennen kaikkea hyvä, ammattitaitoinen johtaja eikä polittikkoa", Sulasalmi tähdentää.
Kokoomuksen Tapio Tuomilaakso tunnustaa, ettei puolueella enää ole kuninkaantekijän asemaa. Mutta neuvoteltava on joka tapauksessa, ja tiukkakin kamppailu voi tuodan hyvän tuloksen. Pelttarinkin niukan voiton pelättiin aikanaan jakavan päättäjät kahteen leiriin, mutta toisin kävi. Haavat oli nopeasti nuoltu, ja työt jatkuivat entiseen tapaan.
"Aika nopeasti asiaa täytyy nyt kuitenkin ruveta viemään eteenpäin. Johtajan virka pitäisi saada julkiseen hakuun jo tämän vuoden puolella", Tuomilaakso toivoo.