Rovaniemi Maine kovan luokan matkailupaikkakuntana näyttää Rovaniemellä oudolta, jos mittarina käytetään hotellien käyttöastetta. Se on Suomen kaupunkien heikoimpia. Yhtä vähäistä hotellien ympärivuotinen käyttö on vain Porissa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.
Joulukuusta maaliskuuhun kestävä talvisesonki täyttää kyllä Rovaniemen hotellit, mutta se ei riitä takaamaan riittäviä tuottoja koko vuodeksi. Hiljainen kesä pudottaa majoitusliikkeiden ympärivuotisen käyttöasteen lähes puoleen joulukauden tasosta. Toissa vuonna hotellien koko vuoden käytöaste oli Rovaniemellä vielä 50 prosenttia, viime vuonna se romahti jo 43 prosenttiin.
Kun huoneiden keskihinnatkin ovat Rovaniemellä häntäpäästä, alkaa uhkana olla kurjistumisen kierre. "Käyttöaste ja huonehinnat ratkaisevat sen, pystyvätkö hotellit uusiutumaan ja takaamaan sellaisen tason, että ne kelpaavat turisteille jatkossakin. Tämä on raskas, pääomavaltainen ala: esimerkiksi uuden hotellin takaisinmaksaminen kestää 45 vuotta", sanoo City-Hotelli Oy:n toimitusjohtaja Mikael Gröhn.
Vielä reilu vuosikymmen sitten bussiruuhka Nordkappiin takasi Rovaniemen hotelleille 70-80 prosenttisen käytön kesälläkin, mutta nyt turistit kulkevat toisin keinoin. Myös kokousmatkailu on hiipunut selvästi parhaiden vuosien tasostaan. Osansa on myös uusien hotellien tehtailulla: viime vuoden käyttöasteessa näkyy esimerkiksi reilun vuoden toiminut Santa Claus-hotelli, joka toi kaupunkiin noin 350 uutta huonepaikkaa.
"On halvempaa pitää kunnossa jo olemassa olevat hotellit kuin rakentaa uusia, jolloin myös käyttöasteet laskevat", Gröhn huomauttaa.
Kesä kuntoon
omalla yhtiöllä
Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on vaikea yhtälö. Ylitarjonnastakaan Rovaniemellä ei oikein voi puhua, koska nykyistä pienempi huoneluku ei riittäisi ruuhkaisina joulukuukausina.
Jos kaupungissa olisi suurteollisuutta, se tasaisi kausivaihtelua. Kemissä ja myös Kemijärvellä hotellien käyttöasteissa näkyvät paperitehtaat ja Salcomp. Isoissa yrityksissä riittää remonttimiehiä, yhteistyökumppaneita ja muita vieraita, jotka käyttävät majoituspalveluja ympäri vuoden.
Rovaniemen ongelmaan onkin toimitusjohtaja Mikael Gröhnin mielestä vain yksi ratkaisu. "Kun uutta teollisuutta ei ole, tarvitsemme toisen sesongin kesäksi. Kesämatkailua on kyettävä lisäämään myös alan työllisyyden vuoksi. Jos nykyiset pätkätyöpaikat muuttuisivat ympärivuotisiksi, alan houkuttavuus kasvaisi. Näin matkailu saisi entistä paremmin koulutettua, yliopistotasoista työvoimaa", hän perustelee.
Yrittäjät haluavat
lisää äänivaltaa
Mikael Gröhnin mielestä Rovaniemi tarvitsee oman, ainoastaan matkailuun keskittyvän yhtiön tai keskusvaraamon, joka pitää kaikkia lankoja käsissään.
Koko Rovaseudun matkailuasioita hoitava Elinkeinokehittäjä eero ei yrittäjien mielestä ole syypää vaikeuksiin, mutta sen vastuulla on myös muiden elinkeinojen kehittäminen.
"Onnistunut malli omalle matkailuyhtiölle löytyy Leviltä, jonka yritysten käyttöastekin on korkein. Oma toimisto hoitaisi myös Rovaniemen ja lähialueiden markkinoinnin", Gröhn esittää.
Neuvotteluja voimien kokoamisesta on jo käyty matkailuyrittäjien ja elinkeinokehittäjä eeron kesken.
"Yrittäjillä ei ole meidän organisaatiossamme niin paljon sananvaltaa kuin minun mielestäni pitäisi olla", eeron toimitusjohtaja Paavo Kykkänen myöntää.
Kuntayhtymä oli jo valmis kaiken yhdistämiseen, mutta yrittäjät halusivat Kykkäsen mukaan edetä hieman hitaammin. Niinpä näyttää siltä, että vain markkinointi kootaan yhteen, ja kaikki muu kehittämistyö jää vielä eerolle.
"Markkinointi onkin pahin pullonkaula. Uskon silti, että kaikki muutkin matkailuasiat kootaan lopulta yksiin käsiin", Kykkänen sanoo.
Matkailu tuntee
itsensä syrjityksi
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton Lapin piirin puheenjohtaja, kemijärveläinen yrittäjä Lasse Ketonen kummastelee sitä, miten vähän matkailua yhä arvostetaan sen tuottamaan hyötyyn nähden.
"Matkailun merkitys työllistäjänä ja hyvinvoinnin lisääjänä on ykkösasia Lapille. Se on kehittynyt taantuman ja terrorismin vuosinakin huimalla 4,5-8 prosentin vuosvauhdilla, mutta se ei ole vieläkään saanut teollisuuden statusta", Ketonen arvostelee.
Arvostuksen puutetta osoittaa Ketosen mielestä se, että matkailua rasitetaan yhä veroilla ja maksuilla, joita teollisuudella ei ole. Matkailuala ei saa kuljetustukea, ja sen täytyy maksaa sähköveroa, josta teollisuus on vapautettu.
Ketonen muistuttaa, että myös matkailijoista kilpaillaan kovilla markkinoilla. Pian ratkeaa esimerkiksi se, minne valtavat joukot vaurastuvia kiinalaisia suuntaavat lomareissunsa.
"Matkailualan kovat verot ovat jo vaikuttaneet venäläisiin, jotka ovat nykyään hintatietoisia asiakkaita", Lasse Ketonen huomauttaa.
Korkeat työvoimakustannukset ovat jo purreet palveluihin ajamalla matkailualaakin itsepalveluun ja automaation käyttöön. Ketonen arvioi, että jos työntekijä maksaa matkailuyritykselle 3 000 euroa kuukaudessa, niin siitä jää työntekijälle vain kolmasosa.
"Ongelma tiedostetaan maan hallituksessa, mutta teot puuttuvat. Seuraavassa hallitusohjelmassa matkailualan kehittäminen pitäisi vihdoin nostaa teollisuuden tasolle", Ketonen toivoo.