Tykkimies Mikko Leino istuskelee rauhallisena ammusrivin päällä. "Kun kaksi viikkoa sitten saavuimme Niinisalosta Rovajärvelle, pakkasta oli parhaimmillaan 26 astetta. Onneksi pääsimme välillä lämmittelemään", hän kertoo tauon aikana.
Rovaniemen ja Kemijärven välimaastossa sijaitseva Rovajärvi on etelän tykkimiehille kaukainen mutta legendaarinen paikka. "En minä tänne kovin mielelläni lähtenyt, mutta nyt jo tuntuu, ettei tämä ole lainkaan niin paha paikka, kuin pelkäsin", Satakunnan tykistörykmentin tykkimies sanoo.
Rovajärven alueella on järjestetty tykistön valtakunnallisia ampumaleirejä vuodesta 1949. Tänä aikana yli 300 000 sotilasta on ehtinyt viettää ikimuistoista ja opettavaista leirielämää pohjoisessa erämaassa. Rovajärven alue on kooltaan 1 078 neliökilometriä. Sen sanotaan olevan lajissaan Länsi-Euroopan suurimman. Siellä voidaan ampua puolustusvoimien suurimmillakin tykeillä.
"Missään muualla emme voi ampua yhtä aikaa koko kalustollamme", neljännen vuosikurssin kadetti Antti Ukkonen sanoo ja esittelee muutaman kymmenen metrin välein asemaan ajettujen tykkien rivistöä.
Hän johtaa Satakunnan tykistörykmentin Rovajärvelle perustamaa 18-tykkistä raskasta patteristoa.
Korvissa tuntuva yhteislaukaus
Patteriston 18 tykin yhteislaukaus on korvia huumaava. Tykkien suuliekit lemahtavat keltaisina kaamoksen hämärässä.
Puolustusvoimien Etelä-Suomen ampuma-alueet ovat suhteellisen pieniä, joten Rovajärven merkitys kasvaa kaiken aikaa.
"Alue on niin suuri, että siellä voidaan viedä läpi prikaatitason harjoitukset. Käytännössä se tarkoittaa maavoimien joukkoja, mutta ehkä tulevaisuudessa täällä harjoittelee myös ilmavoimat", ampuma-alueen päällikkö, kapteeni Jouni Huhtinen kertoo.
Rovajärven merkityksen korostuminen näkyy alueelle osoitetuista resursseista. Huhtinen kertoo, että ensi vuoden alusta lähtien ampuma-alueella on viisi vakituista työntekijää.
"Myös taloudelliset resurssit ovat viime vuosina olleet aivan eri luokkaa kuin 1980- ja 90-luvuilla, jolloin Rovajärvelle osoitettiin vuosittain vain pieni toimintamääräraha. Nyt lisäksi tulee merkittävästi kehittämisrahaa", hän kertoo.
Tänä vuonna Rovajärven ampuma-alueen tiekohteisiin on investoitu noin 250 000 euroa. Kuluvan kehitysjakson aikana parannetaan jalkaväen taisteluampumaratoja sekä rakennetaan tiestöä ja kulku-uria.
Varojärjestelyjä ja rauhoitusaikoja
Huhtinen sanoo, että ampuma-alueella tehdään tarkat turvasuunnitelmat neljästi vuodessa. "Jaamme kaikista harjoituksista tiedotteen tarkkoine kellonaikoineen jokaiseen lähialueen talouteen. Lisäksi maastoon on sijoitettu ilmoitustauluja karttoineen. Ammunnoista ilmoitetaan luonnollisesti myös Ilmavoimille ja viranomaisille. Satsaamme tiedottamiseen vuodessa tuhansia euroja."
Ammunnoissa on aina mukana varohenkilöstö. Huhtinen sanoo, että varoupseeri voi päästää alueelle kala- ja metsämiehiä sekä marjastajia tilanteen mukaan.
"Olemme pyrkineet saamaan systeemistä mahdollisimman joustavan turvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä. Haluamme kehittää alueen moninaiskäyttöä asukkaiden kanssa. Esimerkiksi tieprojekteissa rakennamme myös sellaisia uria, jotka palvelevat lähinnä siviilejä."
Poronhoidolle tärkeiden alkukesän vasanleikkuun ja syksyn ettotöiden aikaan alueella ei ammuta. Elokuun hillastusaika sen sijaan aiheuttaa ongelmia.