Rovajärven perjantaisen räjähdysonnettomuuden tutkijat eivät vielä tiedä, oliko kranaatinheittimen putkessa yksi vai kaksi kranaattia. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Tuomo Karppisen mukaan maastosta on löytynyt tähän mennessä vasta yksi kranaatin pyrstöpala.
Kranaatinheittimen putken kappaleista taas on Karppisen mukaan nähtävissä, että putken on hajottanut siinä äkillisesti noussut paine. Räjähdys on tapahtunut putken keskiosassa.
Rovaniemen poliisi on tähän mennessä kuullut vasta yhtä Rovajärven räjähdysturman uhreista. Komisario Jaakko Aurala kertoo, että lievimmin loukkaantunutta varusmiestä on kuultu lyhyesti. Poliisilla ei ole kuitenkaan vielä selvyyttä siitä, miten kranaatinheitinryhmään kuuluneet varusmiehet olivat sijoittuneet räjähdyksen sattuessa.
Muiden viiden loukkaantuneen tila ei salli vielä poliisin jututtamista.
Poliisi aloitti omat tutkimuksensa heti perjantaina räjähdyspaikalle saavuttuaan. Koko tutkimusaineisto annetaan tutkintalautakunnalle. Aurala kertoo räjähdyspaikan näkymistä, että kranaatinheittimen putki olisi ollut hajalla. Räjähdyksen syyksi on arveltu kaksoislatausta, joka aiheuttaa kovan paineen putkessa ja särkee sen. Auralan mukaan on ennenaikaista lähteä arvioimaan räjähdyksen syytä.
-- Nyt suurin huolenaihe on aihetodisteiden kerääminen ja onnettomuuspaikan tutkiminen, Aurala sanoo. Loukkaantuneita varusmiehiä tullaan kuulemaan, kun se on mahdollista.
Myöskään onnettomuuteen mahdollisesti liittyvään rikostutkintaan Aurala ei vielä ota kantaa. Joistakin aiemmista puolustusvoimien onnettomuuksista on seurannut esimerkiksi kuolemantuottamussyytteitä.
-- Katsotaan ensin, mitä onnettomuustutkinta tuo esille, hän sanoo.
Onnettomuustutkintakeskuksen kaksi tutkijaa matkasi lauantaiaamuna Rovajärven ampuma-alueelle. He aloittivat tutkinnan perjantaiaamun räjähdysonnettomuudesta, jossa kuoli yksi Porin prikaatin varusmies ja loukkaantui kuusi varusmiestä.
Tutkintaa johtaa alustavasti onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Tuomo Karppinen. Hän ei suostu vielä arvioimaan räjähdyksen syytä. Vuoden 2001 vastaavan kranaatinheitinonnettomuuden syynä oli kaksoislataus, jota Puolustusvoimien asiantuntija on nytkin pitänyt todennäköisenä syynä.
- Onnettomuustutkinnassa ei pidä asettaa yhtä syytä muita todennäköisemmäksi. Se ohjaisi muutoin tutkintaa, Karppinen sanoo.
Onnettomuustutkintakeskus ei tutkinut vuoden 2001 onnettomuutta, vaan sen teki Puolustusvoimat itse.
Tutkintalautakunta perustetaan Karppisen mukaan virallisesti vasta ensi viikolla. Jos onnettomuus arvioidaan suuronnettomuudeksi, lautakunnan nimittää valtioneuvosto. Jos sitä taas pidetään suuronnettomuuden vaaratilanteena, Onnettomuustutkintakeskus asettaa itse tutkintalautakunnan.
Lauantain onnettomuustutkinnan päätyönä on kerätä kaikki aineisto raskaan kranaatinheittimen räjähdyksestä. Karppinen arvioi alustavasti, että onnettomuustutkinta valmistuu noin vuodessa.