Routaa on märän syksyn ja leudon alkutalven seurauksena normaalia huomattavasti vähemmän. Koko maassa roudan syvyys on keskimäärin kolmannes ajankohdan normaalista. Kuusamon Oulangalla roudan syvyydeksi mitattiin tiistaina kuusi senttiä, kun se on joulukuun lopussa keskimäärin 60 senttiä.
Oulun yliopiston Oulangan aseman kenttämestari Juho Palosaari näkee heti maan sisältä nostamastaan putkesta roudan syvyyden. Muoviputkessa oleva metyliinineste muuttuu sinisestä kirkkaaksi jäätyessään. "Tästä huomaa tarkkaan sen missä kohdalla routa on menossa alaspäin tai vastaavasti keväällä sulamassa. Nyt syvyys on kuusi senttiä, mutta kuun loppuun mennessä senttejä tulee muutama lisää", Palosaari kertoi.
Alkutalvi on Palosaaren mukaan ollut poikkeuksellinen. " Kunnon pakkasia ei ole ollut. Usein marras- ja joulukuussa voi olla 30 asteen pakkasia. Nyt kylmin päivä sattui joulukuulle, -24 astetta."
Roudan syvyyttä on Oulangan asemalla mitattu 1980-luvun puolivälistä alkaen. Aseman ympäristössä on neljä mittauspistettä, jotka tarkistetaan viikoittain.
Syvimmillään routa joulukuussa on ollut mittausaikana 116 senttiä vuonna 1989. Paksuimmillaan routa on mennyt Oulangalla maalis-huhtikuussa 1,5 metriin useana vuonna. Viimeksi näin kävi talvella 2003. Tuolloin routaa oli edellisvuoden joulukuun lopussa metri. Alimmillaan lukema on ollut 64 senttiä vuonna 1993.
Lapissa routa voi
yltää kahteen metriin
Luonnontilaisilla alueilla roudan syvyys voi olla 10-80 senttiä Etelä-Suomesta Oulun lääniin. "Lapissa routa voi yltää kahteen metriin. Jos on aurattu tai muuten lumeton alue, routaa voi olla kolmessa neljässäkin metrissä", kertoi hydrologi Risto Mäkinen Suomen Ympäristökeskuksesta.
"Nyt routaa on kolmasosa keskimääräisestä. Sekin vaihtelee niin, että Lapissa on joka tapauksessa routaa. Siellä pakkassummat ovat niin isoja, että vaikka on hankiakin, niin kuivilla paikoilla routa menee yli metriin."
Roudan syntymiseen vaikuttavat pakkasen lisäksi paljon lumi ja vesi. "Jos maassa on paljon vettä, niin routa ei pääse etenemään. Samoin on, jos lumi sataa sulaan maahan. Sinne jää niin paljon lämpövarastoa, että se ehkäisee roudan syntyä. Tämän vuoksi esimerkiksi suot eivät yleensä ole jäässä, koska niissä on vettä."
Roudan syventyminen on nyt kiinni siitä, millaisia pakkasia on lopputalven aikana. "Vaikka talvesta tulisikin normaali, routa saattaa jäädä alle keskimääräisen. Maassa on sen verran vettä loppusyksyn sateiden seurauksena."
Syvimmillään routa on maalis-huhtikuussa. Se alkaa sulaa ensin alhaalta päin ja sitten myös pinnasta, kun lumi sulaa. Nopeimmin roudan sulattaa vesi. Maa voi olla jäässä kesälläkin varjoisissa paikoissa, mihin ei pääse satamaan vettä.
Leudosta ja roudattomasta talvesta on eniten haittaa metsäteollisuudelle ja puunhankinnalle, kun maasto ei kanna raskaita koneita. Myös puustolle voi olla haittaa, jos koneilla kuitenkin ajetaan sulassa maassa. Juuret kärsivät ja syntyy lahovikaisia kuusia.
Syvästä roudasta voi olla haittaa puustolle. "Lumen sulaessa ja auringon paistaessa latvusto on jo hereillä ja haihduttaa, mutta juuristo täysin jäässä."
Lue myös: Tilastot näyttävät talven lyhentyvän