Koko maailman katseet keskittyvät kuukaudeksi Etelä-Afrikkaan jalkapallon MM-kisoihin. Tapahtuma yhtenäistää epävakaata maata, kunhan väkivalta pidetään aisoissa.
Suomi on jääkiekkomaa, eikä meillä ole ollut jalkapallon MM-lopputurnaukseen toistaiseksi asiaa. Maailman suurimman urheilutapahtuman kiinnostusarvo myös suomalaisille on kuitenkin kiistämätön. Jalkapallo on maailman suosituin laji, jolle on meilläkin suuri määrä seuraajia. Kun maailman huiput ottavat yhteen, tiedossa on maailman tasokkainta palloilu-urheilua.
Jääkiekon MM-kisoissa ja olympiaturnauksissa suomalaisten sydämet sykkivät leijonajoukkueelle niin voimakkaasti, että odotettua heikompi menestys kisoissa pilaa monelta koko tapahtuman. Näin kävi toukokuussa Saksan kisoissa. Moista vaaraa jalkapallon mammuttitapahtumassa ei ole, joten suomalaiset voivat seurata kisoja vapautuneesti ja kannustaa omia suosikkejaan.
Maailma siirtää katseensa muun muassa Johannesburgiin, Pretoriaan, Kapkaupunkiin ja Durbaniin. Etelä-Afrikan kyvykkyydestä järjestää kisat esitettiin omat epäilyksensä, mutta kisakaupunkeihin on noussut toinen toistaan komeampia stadioneita. Turvajärjestelyjä korkeasta rikollisuudesta tunnetussa maassa on tehty valtavasti.
Vielä 1980-luvulla olisi ollut vaikea kuvitella, että tällainen maailmanluokan urheilutapahtuma voitaisiin koskaan pitää Etelä-Afrikassa. Laillisen rotusorron, apartheidin, läpitunkema maa oli kansainvälisessä boikotissa kaupan, kulttuurin ja urheilun osalta. 16 vuotta Etelä-Afikka on periaatteessa ollut vapaa apartheidista, mutta siellä on edelleen valtavia yhteiskunnallisia ongelmia. Rotusorron jäljet näkyvät slummiutumisena ja runsaana rikollisuutena.
Joka päivä Etelä-Afrikassa kuolee noin 50 ihmistä, joista suurin osa on mustia ja köyhiä. Rotuviha on jatkunut, kun surmatöitä on tehty puolin ja toisin.
Köyhyydestä kärsivät eniten mustat, mikä on seurausta erityisesti takavuosina harjoitetusta politiikasta. Apartheidin päättyminen toi poliittiset oikeudet, mutta taloudellinen epätasa-arvo ei loppunut. Etelä-Afrikassa tarvitaan edelleen merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia.
Nyt alkavat MM-kisat tuovat varmasti osaltaan tarvittavaa piristysruisketta Etelä-Afrikkaan. Maassa on todella pyritty siihen, että tapahtuma ei epäonnistuisi yhteiskunnallisten olojen kärjistyneisyyden, yleisen väkivaltaisuuden ja turvattomuuden takia. Toisaalta kerjäläisten ja kaupustelijoiden siivoaminen kisakaupunkien kaduilta saattaa myös pahentaa tilannetta räjähdysherkäksi. Paikallisten pienyrittäjien katkeruus tuntuu oikeutetulta, kun kaupusteluoikeudet menevät Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan yhteiskumppaneille, jotka ovat menestyviä suuryrityksiä.
Lukemattomat kisaturistit, urheilijat ja heidän seurueensa tuovat puhdasta välitöntä ja välillistä tuloa talousvaikeuksista kärsineen kansakunnan laariin lukemattoman määrän. Presidentti Jacob Zuman mukaan kisat antavat yhteenkuuluvuuden ja omanarvon tunnetta, jollaista maassa ei ole koettu sitten Nelson Mandelan vapautumisen 1991. Toivottavasti ristiriitaisen persoonan sanoilla on tällä kertaa katetta.