Pienemmät pitsalaatikot, mäyräkoirakäärevero vai kakkasakko? Monen kaupunkilaisen mielestä yksinkertaisesti roskakorien lisääminen voisi olla ensimmäinen askel kohti siistimpää Oulua.
Rotuaarilla roskan mahdollisuus osua maaliin kasvaa elokuussa lähes puolella, lupaa Oulun katutuotannon kunnossapitoyksikön päällikkö Eino Rajakangas.
"Roskaisuudesta on ollut niin paljon porinaa, että nyt on tehty päätös asentaa kävelykadun alueelle 13 uutta roskakoria nykyisten 15 lisäksi", Rajakangas kertoo.
Hän itse suhtautuu hieman kyynisesti roskaongelman näin helppoon ratkaisuun. "Ei ne roskakorit paljon auta, jos se roska tipahtaa siihen viereen", hän napauttaa.
Kaupungin puutarhuri Taina Penttilä tuntee saman tuskan. "Tätä kaupunkia ei saa tykitettyä niin täyteen roskakoreja, että kaikki roskat niihin löytäisivät."
Kunnossapitohenkilökunnan puheiden mukaan ainoa vaihtoehto tuntuisi olevan potkulaudalla liikkuva roskabongari, joka sujauttaisi korin jokaisen tippuvan roskan alle.
Roskakori on kustannuskysymys
Toisaalta moni kuuliainen kaupunkilainen tietää roikotelleensa banaanin kuoria mukanaan pitkiäkin matkoja löytääkseen niille asianmukaisen sijoituspaikan.
"Aivan liian vähän roskakoreja", oululainen Tuula Kerätär tiivistää monen muun tunnot.
"Roskakoreja lisätään joka vuosi niihin paikkoihin, joista on tullut eniten palautetta. Kipeimmän tarpeen arviointi vain ei aina ole kovin helppoa, kun roskien lisäksi vielä on tämä koirankakka-asia", Penttilä huomauttaa.
Koirankakka-asian ydinongelma on jäteastioiden sijoittaminen niin, että ne sattuvat lemmikkien ulkoilutusreittien varsille. Roskakoreille taas on tarvetta toisissa paikoissa.
Valintaa on tehtävä kustannussyistä.
"Jäteastiat maksavat yllättävän paljon", Penttilä huomauttaa.
Roska ja kakka
samaan koriin
Roskakorin ja koirankakka-astian eroa kaupungin kunnossapitäjät joutuvat hetken miettimään. Lopulta ero löytyy: koirankakkakorissa on koiran kuva.
"Astioita voi totta kai käyttää ristiin, molempien sisältö päätyy kuitenkin saman paikkaan. Koiran kuva on lähinnä sitä varten, että ihmiset hoksaisivat kerätä kakat pois teiden varsilta", Penttilä selittää.
Ville-koiran kanssa Mannerheimin puistossa ulkoilevan Sari Salkosalon mielestä kesällä jäteastioita on riittävästi. "Käyn koiran kanssa usein Ainolanpuistossa ja siellä astioita kyllä riittää. Talvella niitä sen sijaan on aivan liian vähän."
Viime vuosina ongelmaksi on noussut lisäksi roskien ja korien koon suhteessa tapahtunut muutos. Kaupunkiympäristön nykyaikaiset vitsaukset, pitsalaatikko ja mäyräkoiran kääre tukkivat nopeasti kaupunkikokoisen roska-astian.
"Suurin osa jäteastioista on 30-litraisia ja lisäksi on harvemmassa 60-litraisia astioita. Joissain puistoissa on maahan upotettuja syväkeräyssäiliöitä, mutta niitäkään ei voi sijoittaa joka paikkaan", Penttilä listaa.
Rajakangas epäilee, että osa syy kookkaampien roskakorien puuttumiseen on niiden sopimattomuus kaupunkimaisemaan.
"Ei se 60-litrainen vielä kovin ruma ole, kyllä kysymys on varmaan enemmän niiden kalleudesta", Penttilä pohtii.
Pieni kierros kaupungilla osoittaa, ettei astia aina auta. Roska löytää monen kolon, muttei sitä oikeaa. Ehkä jäteastioiden kylkeen pitäisikin liimata pitsalaatikon ja jäätelökääreiden kuvia.
Ihan vain että käyttötarkoitus tulisi selväksi.