Oulu
Katettu vapaassa käytössä oleva lämmin tai puolilämmin tila on ehdoton edellytys sille, että Oulusta voisi tulla hyvä talvikaupunki. Tätä mieltä ovat Oulunsalon taidekoulun rehtori, Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkuna ja Tampereen teknillisen yliopiston professori Staffan Lodenius. Vilkuna kyseli toissa viikolla järjestetyssä Oulun menestystarina -seminaarissa talvi-Oulun perään. Lodenius puolestaan on tutkinut, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon kunnollisessa talvikaupungeissa.
Vilkunan mielestä pitäisi kaivaa naftaliinista esille 1980-luvun loppupuolella tehdyt esitykset Rotuaarin ainakin osittaisesta kattamisesta. Muun muassa arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Kimmo Kuismanen esitti sitä. "Silloin oltiin selvästi aikaa edellä. Olisiko nyt oikea aika tutkia asiaa uudestaan", kysyy Vilkuna.
Rotuaari on muutenkin jäänyt ajastaan jälkeen. Siellä näkyy tavallisena arkipäivänä vain nopeasti hyisen tuulen kourissa kiirehtiviä ihmisiä. "Vaalit ovat vähän vilkastuttaneet kävelykatua, mutta eivät ihmiset jaksa innostua syömään ehdokkaiden tarjoamaa hernerokkaa sinisin sormin", sanoo Vilkuna.
Kuntalainen Vilkunan mielestä paras vaihtoehto talvielämän vilkastuttamiseen olisi katettujen sisäpihojen ja kävelykadun verkosto. Nukun sisäpiha on hyvä esimerkki onnistuneesta kattamisesta. "Kaupungin pitäisi tutkia, mistä tällaisia liiketalojen sisäpihoja löytyy. Kaikkien katettujen sisäpihojen ei tarvitsisi toki olla lämpimiä." Katon ei olisi pakko olla ympäröivien rakennusten katon tasolla. Sillä voitaisiin saada äänieristystä ylimpien kerrosten asukkaille.
"Miksei ydinkeskustassa voisi olla myös osittain maan alla olevaa kauppakeskusta ja -kävelykeskusta? Sen pitäisi kuitenkin olla huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Helsingin asematunneli", hehkuttelee Vilkuna parin-kolmenkymmenen vuoden päähän.
Vilkunan kallioparkin jälkeinen keskusta on autoton. Ydinkeskustassa voisi kierrellä sähköauto tai kumipyöräinen juna muutaman minuutin välein kahdeksikon muotoista reittiä, kuten Helsingissä kolmosen ratikka. Sillä olisi helppo kulkea paikasta toiseen kimpsuineen ja kampsuineen.
Myös professori Lodenius perää vapaasti käytettävissä olevia tiloja. Monissa kaupungeissa on katettuja sisäpihoja, kuten vaikkapa elokuvateattereiden auloja. Ne eivät kuitenkaan ole auki aina, eivätkä ne ole vapaasti kaikkien käytettävissä.
Oulu voisi kokeilla kattamista
Kimmo Kuismanen osallistui 1980-luvun loppupuolen Rotuaarin kattamiskeskusteluun. Raskaimmassa vaihtoehdossa katto olisi tullut koko Rotuaarille, esimerkiksi Kauppurienkadulle nykyisen Stockmannin nurkalle ja myös Isonkadun pätkään. Muun muassa Heikki S. von Hertzeniltä tuli komea esitys kattamisesta.
Lama katkoi silloiselta keskustelulta siivet.
Kuismanen kannattaa Rotuaarin osittaista kattamista, arkadeja ja erilaisia lippoja. Myös ikivihreitä kasveja ja tervapatoja tarvitaan hänen mielestään yhä, kuten jo reilu vuosikymmen sitten kaavailtiin.
Jos Rotuaari katetaan kokonaan, voisi se kuitenkin olla Kuismasen mielestä kolkko. Ongelmia on myös siitä, että talot ovat erikorkuisia ja monilla on historiallisia arvoja. Myös kadun päät jäävät auki ja tuuli tuivertaa edelleen. "Tarvittaisiin olohuoneen ja jalkakäytävän välitiloja."
"Tämä voisi olla hyvä pilottikohde ja se pitäisi panna jalalle. Oulu voisi olla hyvän mallin näyttäjänä."
Kuismanen pitää hyvänä ratkaisuna korttelien keskellä olevia yhteiseen käyttöön tulevia alueita, eivätkä niiden käyttökustannukset ole korkeat. Jopa koko korttelin lämpötalous voi parantua, koska tilojen lämmityksessä voidaan käyttää hukkalämpöä.
"Jäykästä insinööriajattelusta pitäisi päästä moderniin ekotekniseen ajatteluun."
Kattamisesta on puhuttu strategioina ja ideoina, eikä esimerkiksi eri vaihtoehtojen kustannusarvioita ole tehty. "Joka tapauksessa puhutaan miljoonista euroista, ei kymmenistä miljoonista tai sadoista", arvioi Kuismanen.
Myös talvitoria
tarvitaan
Staffan Lodeniuksen mielestä Ouluun pitäisi perustaa pieni intiimi talvitori Rotuaarille. Kauppatorin ranta on auttamatta liian altis kylmille tuulille.
Vilkunan mielestä erillistä talvitoria ei välttämättä tarvita, vaan erilaisia myyntipaikkoja voi muotoutua korttelikeskuksiin tai vaikkapa Rotuaarille.
"Meritullin tuulta edistävä rantarakennus on hyvä. Se eristää, mutta ei tarpeeksi", sanoo Vilkuna. Hänen mielestään keskiaikainen muurikaupungin ideaa pitäisi soveltaa nykyaikaan. Kaupungilta merelle päin olevia rakennuksia voisi Vilkunan mielestä korottaa, koska ne ovat hyvä kylmän suoja.
Talvikaupunkia voitaisiin edistää myös monilla pienillä keinoilla.
Lodeniuksen mielestä pyörille pitäisi olla keskustassa lämpimät säilytyspaikat.
Pyörätiet voitaisiin aurata ennen ajoteitä siellä, missä se on teknisesti mahdollista, koska lumi haittaa pyöräilyä enemmän kuin autoilua. Myös lunta voisi käyttää monin paikoin hyväksi. Vaikkapa lumilinnat ja erilaiset lumesta tehdyt esteet ja patsaat voivat olla myös hyviä tuulensuojia.
Pitäisikö Rotuaari kattaa? Kokonaan vai osittain? Miten Rotuaaria pitäisi kehittää? Vastata voi sähköpostiin kunta@kaleva.fi tai kirjeellä kuntatoimitukseen, PL 170, 90401 Oulu