Rötöksiin ajautuneille lapsille ja nuorille pitäisi tarjota psykiatrista hoitoa mahdollisimman varhain, sillä lasten käytöshäiriöiden hoitoon on olemassa jo hyviä keinoja. Sen sijaan epäsosiaalisten aikuisten auttamiseen tehokkaita keinoja ei juuri ole, sanoo alaikäisten oikeuspsykiatrian kansainvälinen huippuasiantuntija professori Theo Doreleijers Amsterdamin yliopistosta.
Nuorten rikollisten mielenterveysongelmia, alaikäisten väkivaltariskiä ja aggression neurobiologiaa tutkineen Doreleijersin tutkimustulosten mukaan lapsille räätälöidyillä ja riittävän varhain aloitetuilla hoito-ohjelmilla pystytään hoitamaan 70-80 prosenttia rikosten teille hairahtuneista nuorista.
"Tiedämme, että lähes kaikilla epäsosiaalisilla aikuisilla on ollut käytöshäiriö (CD) tai tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) jo lapsuudessa, mutta sitä ei silloin ole hoidettu", sanoo Doreleijers. Hänen mielestään on aivan hullua, että ongelmiin ei puututa silloin, kun niitä vielä voidaan hoitaa. Vaikka intensiivinen ja monimuotoinen psykiatrinen hoito on kallista, niin hoitamattomuus maksaa tutkimusten mukaan jopa kymmenen kertaa enemmän.
Testi kertoo, kenen elämään puututtava
Apua tarvitsevia lapsia ei kuitenkaan ole aivan helppo saada hoidon piiriin.
"Vanhemmat eivät tule yleensä kertomaan, että lapseni on epäsosiaalinen, auta meitä. Sen vuoksi onkin mentävä vanhempien luo, kouluihin ja poliisiasemille ja opettaa poliisia tunnistamaan apua tarvitsevat lapset", korostaa Doreleijers.
Parhaillaan Doreleijers tekee tutkimusta jo alle 12-vuotiaiden lasten keskuudessa. Hollannissa poliisi pidättää vuosittain tuhansia lapsia, usein pikkurikkomuksista, mutta toisinaan myös vakavistakin rikoksista. Hänen mielestään kaikissa näissä tapauksissa sosiaalityöntekijöiden pitäisi selvittää, onko juuri tämä lapsi sellainen, jonka elämänkulkuun olisi puututtava.
Doreleijers on kehittänyt varta vasten tähän tarkoitukseen Baro-arviointimenetelmän, jota on jo kokeiltu Suomessakin.
Koululääkäri voi seuloa myös käytöshäiriöitä
Vielä varhemmin ongelmien kimppuun päästäisiin ajoissa, jos neuvolat tai koululääkärit seuloisivat riskilapsia jo ennen rötösten teille joutumista. Painon ja pituuden mittauksen lisäksi koululääkärien ohjelmaan on kaavaitu jo masennusseulaa, mutta yhtä hyvin siellä voitaisiin katsoa käytöshäriöiden riskejä, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino. Hän toimii Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön (EVA) johtajana Tampereella.
Kun lasta seurataan vuosi vuodelta, pystytään tulevaisuutta jo ennustamaan. Yhden tapaamisen jälkeen ennustus osuu oikeaan vain 20-30 prosentissa tapauksista, joten heti ei pidä mennä ilmoittamaan, että tästä vintiöstä tulee rikollinen, sanoo Doreleijers.
Poliitikot eivät aina katso tulevaisuuteen
"Hollannissa poliitikot pakottivat rakentamaan uuden laitoksen nuorille rikollisille. Pelkkä rakennus maksoi sata miljoonaa euroa, ja jokaisen laitoksessa olevien 120 nuoren oleskelu siellä maksaa 100 000 euroa joka vuosi", laskee Doreleijers.
"Poliitikot eivät katso tulevaisuuteen, vaan haluavat tulla valituiksi uudelleen seuraavana vuonna. He haluavat sanoa ihmisille: "Katsokaa, olemme rakentaneet nuorille uuden vankilan, yhteiskunta on ensi vuonna turvallisempi.' Jos taas autamme nuoria, kuluu ehkä 12 vuotta ennen kuin yhteiskunta tuntuu turvallisemmalta.
Ei arestia vaan psykoterapiaa
Suomessa eduskunta saanee vielä tämän vuoden aikana käsiteltäväkseen kaksi lakia, joissa hollantilaisasiantuntijan opit ovat tarpeen. Nuorten rikoksentekijöiden rangaistuksia uudistavalla lailla pyritään vähentämään nuorten vankilakeikkoja.
"Toivottavasti lakiin saadaan psykiatrinen hoito vaihtoehdoksi rangaistukselle", sanoo lakivaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax (vihr.) Doreleijers tapasi Braxin Suomen-vierailunsa aikana.
Brax on vakuuttunut, että jos ongelmiin puututtaisiin neuvolassa, koululääkärin vastaanotolla tai viimeistään silloin, kun poliisi ilmoittaa sosiaalityöntekijälle alaikäisestä rikoksentekijästä, vältettäisiin paljon vankilatarinoita. Hän pitää päivänselvänä, että tämä työ maksaisi itsensä takaisin.
Suomessa on kuitenkin puhuttu enemmän kotiarestista kuin psykiatrisesta hoidosta, pahoittelee Brax. Hän epäilee, että kodit saattavat toisinaan olla väkivallan tai muun syyn vuoksi juuri niitä paikkoja, joihin murrosikäistä ei pitäisi missään tapauksessa sulkea.
Kesäkuussa Brax odottelee vankilakia, jolla on tarkoitus turvata yksilöllistä terveydenhoitoa myös vangeille. Suurimmalla osalla vangeista on tarkkaavaisuushäiriö ADHD, käytöshäiriö CD tai lukihäiriö, eikä näitä hoideta vankilassa nykyisin lainkaan, hän sanoo.