Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevaa lakia suunnitellaan muutettavaksi. Tällä hetkellä rekisteristä tulevat esille vain vankeusrangaistukseen johtaneet tuomiot.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) toteaa, että joka tapauksessa on tarvetta laajentaa lakia, mutta siihen tarvitaan hallitukselta rahaa. "Sen lisäksi, että tämä asia on tärkeä, se on myös kallis", Brax muistuttaa.
Nykyinenkin rekisterien tarkistus vaatii useamman virkamiehen työpanoksen oikeusrekisterikeskuksessa.
Lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin antaa lähiviikkoina esityksen, miten asiaa kannattaisi alkaa valmistella. Tällä hetkellä valtionhallinnossa pyörii kolme eri prosessia, joihin kyseinen asia liittyy.
"Ratkaisu pitää tulla joka tapauksessa tämän vuoden loppuun mennessä, koska tässä on myös Euroopan neuvoston sopimuksia takana."
Sakotkin mahdollista ottaa esiin
Sakkorangaistuksistakin on jo rekisterit olemassa. Brax ei vielä halua ottaa kantaa, voisiko lain laajentaminen estää myös sakkotuomioiden saaneiden työskentelemisen lasten kanssa.
Lailla on käytännössä tällaisenaankin ollut siinä mielessä ennaltaehkäisevä vaikutus, että tuomion saaneet ovat jättäneet hakematta virkoihin, joissa rikosrekisteriote vaaditaan.
"Joskus harvoin näitä merkintöjä tulee vastaan", Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasioiden neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka toteaa.
Oulun sosiaali- ja terveystoimen palveluntuotannon johtokunta päätti tiistaina puntaroida uudelleen yhden terveyskeskuslääkärin valintaa virkaan.
Henkilö on tuomittu lapsipornon hallussapidosta sakkorangaistukseen vuonna 2005. Mies työskentelee jo nyt terveyskeskuslääkärin sijaisena Oulussa.
Palvelujohtaja Tuula Tähtisen mukaan valinnalle ei ole juridista estettä, eikä tavanomaista terveyskeskuslääkärin työtä tekevä ei ole pysyväisluontoisesti kahdestaan alaikäisten kanssa, koska vastaanotolla on yleensä huoltaja mukana.
"Lääkärien pitäisi käyttäytyä arvonsa mukaisesti, eikä lapsipornon hallussapitoa tietenkään voi pitää arvon mukaisena käyttäytymisenä", Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve myöntää.
Työn hoito
tärkeintä
Tärkeintä Pälveen mielestä on se, miten lääkäri on työnsä
hoitanut.
"Jos saa työn ulkopuolisista asioista tuomion, se kuuluukin kärsiä. Jos ne asiat eivät kuitenkaan ole olleet työssä nähtävissä, eivät potilaan sen enempää vaarassa kuin aiemminkaan. Oikeastaan päinvastoin, sillä tuomiohan herättää sekä työyhteisöä että ihmistä itseään", Pälve sanoo.
Pälve tietää tapauksen, jossa lääkärin työtehtäviä on rajoitettu tuomion saamisen jälkeen, eli lasten kanssa toimiminen ei enää ole mahdollista.
"On aivan eri asia, toimiiko julkisessa virassa ja työskentelee yhdessä muiden valvovan silmän alla kuin esimerkiksi yksin omalla vastaanotolla."
Tuomion saaneissa monenlaisia tapauksia
Pälveen mukaan työyhteisön vastuulla on valvoa, että työ hoidetaan asianmukaisesti.
Pälve muistuttaa, että Suomessa pitäisi pystyä sovittamaan rikoksensa, ja rangaistuksen suorittamisen jälkeen taustan pitäisi olla puhdas.
"Tuomion saaneissakin on monenlaisia tapauksia, toisessa päässä on hyvin huonoa arvostelukykyä ja toisessa päässä sairas ihminen. Tilanteeseen vaikuttaa, missä henkilö työskentelee, ja mitä hän on tehnyt tuomion saadakseen."