Helsinki Rössypottuseura juhli maanantaina Helsingissä kymmenvuotista historiaansa. Katajanokan Kasinolla syötiin juhularössyä ja muisteltiin seuran kymmentä toimintavuotta. Seura perustettiin samassa paikassa toukokuussa 1996.
"Meitä yhdistää halu tehdä töitä Oulun hyväksi. Kaikille omat juuret ovat tärkeä asia, mutta meille juuret merkitsevät erityisen paljon", seuran puheenjohtaja Olli Latola määritteli seuran jäseniä yhdistävät piirteet.
Rössypottuseuran varapuheenjohtaja Satu Marttila oli samoilla linjoilla.
"Minulle Rössypottuseura merkitsee yhteyttä sellaisiin oululaisiin, joita ei välttämättä muutoin olisi oppinut tuntemaan. Samalla pidämme yllä oululaista yhteishenkeä ja yritämme yhdessä vielä eteenpäin oululaisille tärkeitä asioita", Marttila sanoi.
Matti Ahde puhui juhlassa rössypotun merkityksestä Suomen demokratiakehitykselle. Hän huomautti, että tarkalleen sata vuotta sitten Oulussa pidettiin kaksi merkittävää puoluekokousta: Maalaisliiton perustava kokous ja sosiaalidemokraattien linjakokous.
"Uskallanpa veikata, että vuoden 1906 kokouksien jossain vaiheessa syötiin myös rössypottua, ja sen voimalla jatkettiin tarmokasta työtä", Ahde arvioi rössypotun merkitystä Suomen historiassa.
Ristirahasta
virallinen peli
Rössypottuseuran idean isä ja seuran kunniapääsihteeri Erkki Heikkinen puolestaan halusi omassa puheenvuorossaan saada seuran jäseniä vieläkin lähemmäs toisiaan.
Hän esitti seuran viralliseksi peliksi ristirahan erästä alalajia, tikkua, jonka säännöt Osmo Hekkala on koonnut muistiin.
"Tikku on sosiaalinen peli ja siinä ollaan tiivisti lähellä toisiaan. Golf uhkaa eriyttää porukan laajoille viheriöille", Heikkinen perusteli pelivalintaansa.
Samalla hän huomautti, että globalisoituvassa maailmassa Rössypottuseuran kaltaisille, kotipaikkahenkeä vahvistaville järjestöille on jälleen tilausta.
Oulun kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kansliapäällikkö Kalervo Ukkola.
"Kyllä minä sanoisin, että Oululla on eräänlainen kunniakonsuliverkosto täällä Helsingissä", hän arvioi Rössypottuseuran merkitystä Oululle ja oululaisille.
Kymmenen toimintavuoden kunniaksi juhlassa julkaistiin myös seuran historiakirjasarjan ensimmäinen osa. Sen on koonnut professori Seppo Hentilä.