Rös­syn­teon vii­mei­nen linnake

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaruoan rössypotun tärkeimmän ainesosan veripaltun eli rössyn teollisia valmistajia on enää yksi. Atrian lopetettua rössyn valmistamisen toukokuussa jäi rössyn viimeiseksi linnakkeeksi Kylmänen Food Oy Rantsilassa.

Harvinaista herkkua. Kylmänen Food Oy:n tuotantopäällikkö Timo Mäkinen (vas.) ja toimitusjohtaja Antti Kylmänen esittelevät ylpeänä uunituoretta rössyharkkoa. Veripalttua tehdään Kylmäsellä Rantsilassa lähes päivittäin.
Harvinaista herkkua. Kylmänen Food Oy:n tuotantopäällikkö Timo Mäkinen (vas.) ja toimitusjohtaja Antti Kylmänen esittelevät ylpeänä uunituoretta rössyharkkoa. Veripalttua tehdään Kylmäsellä Rantsilassa lähes päivittäin.
Kuva: Timo Myllykoski

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaruoan rössypotun tärkeimmän ainesosan veripaltun eli rössyn teollisia valmistajia on enää yksi. Atrian lopetettua rössyn valmistamisen toukokuussa jäi rössyn viimeiseksi linnakkeeksi Kylmänen Food Oy Rantsilassa.

Toimitusjohtaja Antti Kylmäsen mukaan heilläkin rössy on ollut tappolistalla jo useita kertoja, mutta perinteiden takia sen valmistamista on päätetty aina jatkaa.

"Meiltä tavaraa kyllä saa, ja itseasiassa meillä tehdään rössyä nyt entistä enemmän. Rössy on ollut etenkin tämän vuoden aikana meillä tapetilla, koska on tiedetty, että iso kilpailija on lopettanut sen valmistuksen", Kylmänen toteaa.

Kylmäsen jäätyä ainoaksi rössyn valmistajaksi on menekki ainakin tuplaantunut, kertoo toimitusjohtaja ja arvioi vuosivalmistukseksi noin 60 000 kiloa. Kuukausimenekiksi hän ilmoittaa tuhansia kiloja.

"Nyt rössyn valmistaminen on järkevää ja kannattavaa, eikä sen lopettamista enää mietitä. Meillä rössyä on tehty teollisesti jo 1950-luvun alusta saakka ja tehdään ainakin niin kauan kuin minä tällä tontilla olen, tai ainakin niin kauan kuin naudan verta on saatavilla."



Liian pieni tuote Atrialle


Veripaltun valmistajien väheneminen on aiheuttanut päänvaivaa muun muassa kunnille. Esimerkiksi Raahessa rössypottu on ruokapalvelupäällikkö Pirjo Aution mukaan yksi suosituimmista kouluruoista, mutta sen tarjoaminen säännöllisesti ei enää onnistu.

"Rössypottu on kyllä mukana meidän ruokalistoilla ja sitä tehdään silloin kun rössyä satutaan saamaan. Meidän lihantoimittajalta sitä ei enää saa", Autio harmittelee.

Atria mietti veripaltun valmistamisen lopettamista vuosia. Lopulta, kun menekki laski koko ajan pienemmäksi, lopetuspäätös tehtiin tämän vuoden alussa ja rössyn valmistus Nurmossa loppui toukokuussa, kertoo Sk-puhelinmyynnin esimies MarjaLeena Sillanpää.

Paljasjalkaisena oululaisena Sillanpää harmittelee rössyn valmistuksen loppumista, mutta toteaa, että bisneksen kannalta ajateltuna sitä ei kannattanut valmistaa. "Tiedän, että herkku on menetetty. Sitä meni kuitenkin vain 300-400 kiloa kuukaudessa, eli se oli Atrialle liian pieni tuote. Pienemmille yhtiöille rössy olisi iso tuote, joten toivottavasti pienemmät firmat alkaisivat tehdä sitä", hän sanoo.

Atriassa ymmärretään, mitä mahdollisia ongelmia paikallisen herkun ja perinneruoan valmistuksen lopettamisesta voi seurata. Sillanpään mukaan se riski on kuitenkin otettava.



Talvi sesonkiaikaa


Rössypotun ystävät eivät kuitenkaan ole yksinomaan teollisesti valmistetun veripaltun varassa. Veripalttua voi valmistaa myös itse ja säilöä pakastamalla. Taikinan tärkeimmät ainesosat ovat naudan veri, ruisjauho, vehnäjauho ja vesi.

"Veripalttu säilyy erinomaisen hyvin pakkasessa", toimitusjohtaja Antti Kylmänen vahvistaa.

Kylmänen Food Oy:llä Rantsilassa veripalttua tehdään lähes päivittäin. Sen valmistamiseen on pyhitetty pieni nurkkaus tehtaasta.

"Teemme suurtalouskeittiöille viiden kilon harkkoja ja vähittäiskauppamyyntiin muutaman sadan gramman paloja. Kesällä menekki hiipuu, mutta talvikaudella sitä menee melkoisia määriä. Mitä enemmän on pakkasta, sitä enemmän syödään keittoja", Kylmänen toteaa.

Ilmoita asiavirheestä