Ihmisten välinpitämättömyydestä tehdään jälleen tiliä, kun ympäristön siistiminen talven jäljiltä on vauhdissa. Törkyä on kertynyt puistoihin, metsiköihin sekä katujen ja teiden varsille entiseen tahtiin, eli käsittämätön määrä. Roskaamista on yritetty suitsia kunnissa valistuksella, mutta tulokset ovat heikkoja.
Maksumiehinä roskaamisessa ovat kunnat ja kiinteistöt. Julkisten kohteiden siivous tehdään yleensä kuntien eri organisaatioiden omana työnä. Paikoin siistimisessä ovat mukana koulut. Osa työstä ostetaan yksityisiltä kunnossapitourakoitsijoilta.
Kunnilla ei ole erillistä kevätsiivousbudjettia, vaan talven sotkujen siistiminen paketoidaan kunnossapidon kokonaisbudjetteihin. Oulun seudulla siistimisestä vastaavat laskevat kuitenkin, että summa on turhan suuri. Se hyvä puoli asiassa on, että törkyjen keruu työllistää. Esimerkiksi Oulussa ympäristöä on toukokuun ajan siivoamassa kolmisenkymmentä henkilöä, tiemestari Pekka Koivula Oulun kaupungin katutuotannosta kertoo.
"Kevätsiivous kuuluu normaaliin ympäristön puhtaanapitoon. Se maksaa vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa", Koivula laskee. Hiekoitushiekan poistosta kertyy sen lisäksi erilliskustannuksia reilut 400 000 euroa.
Oulussa talven jälkien korjaaminen vie parisen viikkoa. Siivous etenee hierarkisesti niin, että tärkeimmät kohteet ovat listan kärjessä. Kaikkiaan luokkia on kolme. Ensin putsataan keskustan lisäksi ykkösluokan liikenneväylät sekä koulujen, ostoskeskusten, kioskien ja alikulkutunneleiden ympäristöt. Ne ovat myös pahimman roskaamisen kohteita.
Roskiintumisen kannalta vaikeita alueita ovat myös Ruskonniityntien-Raitotien seudut, joita pitkin kuljetetaan jätteitä Ruskon kaatopaikalle. Roskia lentelee paljon jätekuormista.
Vanhemmat esimerkkeinä
Kempeleessä siivouksesta vastaa kunnan teknisen osaston oma väki. "Siistiminen vie viikon ajan 5-6 henkilön koko työpanoksen. Homma tehdään kertaurakkana toukokuun aikana", puutarhuri Heino Peteri sanoo. Jätettä kertyy autokuormittain.
Tänä kevään kunnan koulut osallistuvat siivoukseen haastekampanjalla. "Työn jälki näkyy. Kyseessä on iso laskematon työpanos", Peteri kiittelee.
Hän pitää koulujen toimintaa valopilkkuna ympäristön siisteyden kannalta. Muuten ihmisten asenteissa on Peterin mukaan todella paljon korjaamisen varaa.
"Roskaaminen, koiranjätökset ja esimerkiksi autoilla kaahailu puistoissa ja pelikentillä työllistävät kunnossapitopuolta liikaa."
Kiimingissä on vuosien varrella yritetty edistää tietoisuutta elinympäristönsä siisteydestä kampanjoin. Maanrakennusmestari Tapio Lehdon mukaan valistus ei ole mennyt perille. Hän perääkin lasten vanhempia näyttämään asiassa esimerkkiä.
"Jos vanhemmat roskaavat, lapsetkin tekevät sitä."