Roskien la­jit­te­lu on yhä tar­kem­paa puuhaa

Roskista eroon pääsemisestä on kehittynyt viime vuosien aikana melkein tiedettä, kun ympäristön suojelun nimissä on alettu kerätä erikseen aina uusia jätelajeja.

Roskistaan eroon haluava kansalainen saa todella opiskella, jos haluaa varmasti saada oikeat jätteet oikeaan paikkaan.
Roskistaan eroon haluava kansalainen saa todella opiskella, jos haluaa varmasti saada oikeat jätteet oikeaan paikkaan.
Kuva: Elina Laukkarinen

Roskista eroon pääsemisestä on kehittynyt viime vuosien aikana melkein tiedettä, kun ympäristön suojelun nimissä on alettu kerätä erikseen aina uusia jätelajeja.

Samalla lajitteluohjeet mutkistuvat ja roskistaan eroon haluava kansalainen saa todella opiskella, jos haluaa varmasti saada oikeat jätteet oikeaan paikkaan.

Kuinka moni tietää, että ruskea ikkunallinen kirjekuori pitäisi lajitella kartongin eikä keräyspaperin mukaan?

Jätteiden lajittelu herättää pahimmillaan kiihkeitä tunteita ja naapurikiistoja, kun tunnolliset törmäävät huolettomiin ja toheloihin, jotka joko eivät lajittele mitään tai pakkaavat jätteensä järjestelmällisesti väärään paikkaan.

"Meitä on ihan joka junaan, vaikka koulutusta harrastetaan päiväkodista lähtien. Aina on sitä ei-voisi-vähempää-kiinnostaa-väkeä. Tavalliseen kerrostaloon mahtuvat aktiiviset ja tunnolliset -- ja ne muut, jotka hermostuttavat toisia", kertoo vastaava ympäristöasiantuntija Olli Linsiö Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:stä.

Sita Finland kerää miljoonan suomalaisen roskat. Kehityspäällikkö Tiila Korhonen kertoo yhtiön kuljettajien kyllä tietävän, että joissakin kohteissa paperinkeräysastiat täyttyvät säännöllisesti muusta roskasta. Valistusta tarvitaan, usein monilla kielillä.

"Biojätettä joutuu yhä aivan liikaa sekajätteisiin. Se olisi ympäristöteko, jos jokainen erottelisi sen", Korhonen sanoo.

Energiajae uusi tulokas

Paperinkeräys on alalla vanhin ja vakiintunein. Paperia on kerätty erikseen jo sotien ajasta, ja keräykseen päätyy kunnioitettava osuus, arviolta 80--90 prosenttia. Taloyhtiöille paperinkeräys voi olla jopa ilmaista, jos yhtiö omistaa keräilyastiansa.

Mutta kaikesta muusta kerätään maksuja, ja kalleinta on kaatopaikoille menevä sekajäte. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla arvio on, että yhden tavallisen 600 litran jäteastian tyhjentäminen maksaa 460 euroa vuodessa.

Muut jäteluokat, kuten biojätteet tai uusi tulokas energiajae, ovat jonkin verran halvempia viedä pois. Säästö voi silti jäädä vähäiseksi. Puolityhjän biojäteastian tyhjentäminen maksaa saman verran kuin täyden.

Linsiön mukaan lain tultua voimaan on mahdollista, että uuden jätelain myötä pääkaupunkiseudulla aletaan joissakin taloyhtiöissä kerätä erikseen vielä lasia ja metallia. Kaupunkien keskustoihin on vaikea mahduttaa uusia yhteyskeräyspisteitä.

Pesun kautta poltettavaksi

Uusin erikseen keräiltävä jätelaji on energiajae, joka on lähinnä pakkausmuovia. Pääkaupunkiseudulla sitä kerätään toistaiseksi alle viidessä prosentissa kohteista.

Mutta ollakseen käyttökelpoista pitäisi jätteen olla melko puhdasta. Marinadin jämiä valuva lihapakkaus ei kelpaa energiajakeeseen ilman huuhtaisua, kertoo Linsiö.

Jos kuljettaja havaitsee, että keräysastiassa on liikaa väärää tavaraa voi koko lasti tulla hylätyksi, jolloin siitä maksetaan kahteen kertaan; sekä virallisen taksan mukaan että sekajätteestä.

Lisäkustannuksia tulee myös jokaisesta jäteastioiden ulkopuolelle jätetystä rojusta, oli se sitten ylimääräinen jätepussi tai hylätty televisio.

"Nämä ovat ikävä kyllä aika tuttuja ilmiöitä. Kun joku ensin jättää sohvan roskapaikan eteen, heittävät muut roskansa siihen sohvalle. Tällaisesta voi tulla huomattavia kuluja, kun jäteauto joutuu käymään monta kertaa", Korhonen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä