Pääkirjoitus

Ros­ka­pos­ti it-ajan vitsaus

Euroopan unioni yrittää päästä eroon luvattomasta sähköposti- ja tekstiviestimainonnasta. Räjähdysmäisesti lisääntynyt roskaposti tukkii jo tietoverkkoja, koska se muodostaa pian puolet kaikesta sähköpostista.

Euroopan unioni yrittää päästä eroon luvattomasta sähköposti- ja tekstiviestimainonnasta. Räjähdysmäisesti lisääntynyt roskaposti tukkii jo tietoverkkoja, koska se muodostaa pian puolet kaikesta sähköpostista. Roskaposti on yleensä pornoa, bisnestä ja erilaisia tuotetarjouksia.

EU:n tarkoituksena on säätää direktiivi, joka kieltää jäsenmaiden alueelta mainospostin lähettämisen kenellekään, jos siihen ei ole saatu lupaa. Ajatus on hyvä, mutta direktiivin valvominen on hyvin vaikeaa.

Kun kielto ensi syksynä tulee voimaan EU-maissa, ongelma ratkeaa vain osittain. Suurin osa roskapostista lähtee ihan muualta kuten Yhdysvalloista, jossa toiminta on eniten järjestäytynyttä.

Komission on tarkoitus esittää jo syksyllä jäsenmaille ehdotuksensa siitä, millaisia teknisiä ja muita keinoja roskapostin estämiseen voitaisiin käyttää. Kansainvälinen yhteistyö ikävän ilmiön nujertamiseksi on syytä ottaa vakavasti, koska roskapostia voidaan lähettää miltä tahansa palvelimelta mistä tahansa maasta.

Suomessa uudet EU-määräykset sisällytetään sähköisen viestinnän tietosuojalakiin. Laki on valmisteilla, mutta hallitus ei ole vielä antanut esitystä eduskunnalle.

Roskaposti herättää kovin harvoin mielenkiintoa vastaanottajassa, eikä kauppaa juuri käydä. Roskapostin lähettäjät nojautuvat oletukseen, että joka minuutti syntyy uusi asiakas. On arvioitu, että lähettäjälle riittää, että edes 0,2 prosenttia viestin saajista tarttuu syöttiin eli ostaa tuotteen tai palvelun.

Roskapostilistalle päätyminen on onneton kohtalo, koska sieltä poispääsy on liki mahdotonta. Palvelut ovat automaattisia: niihin vastaaminen vain lisää roskapostin määrää. Näin esimerkiksi lähetyksen kieltäminen saattaa tukkeuttaa postin seuraavana päivänä entistä pahemmin.

Ilmiön laajuudesta kertoo paljon puoli vuotta sitten tehty pohjoismainen tutkimus, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista ei tiedä, miksi he saavat roskaviestejä. Samainen selvitys osoittaa, että yli 94 prosenttia suomalaisista sähköpostin käyttäjistä saa roskapostia. Vain kolme prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaista haluaisi roskapostia.

Turha roskaposti tuottaa suoranaista rahallista vahinkoa. Sen arvioidaan maksaneen viime vuonna EU-maiden yrityksille 2,5 miljardia euroa sähköpostilaatikoiden siivoamiskuluina, joten ihan halvasta huvista ei ole kyse.

paakirjoitus@kaleva.fi