Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTK) on alkanut selvitellä uusia, kaupallisesti toimivia tapoja hyödyntää ainakin Suomen merialueiden särkikaloja, lähinnä lahnaa ja särkeä.
Niin sanotuista roskakaloista koetetaan jalostaa muun muassa kalapihvejä ja bioenergiaa. Samalla selvitetään, kuinka hyvin särkikalojen pyynnillä voidaan poistaa ravinteita rehevöityneistä vesistä.
Rehevissä vesissä viihtyvät särkikalat ovat runsastuneet erityisesti Suomenlahden ja Saaristomeren rannikolla. Lajeja suosivat myös ilmastonmuutos ja lämpötilojen nousu.
Särkikalat vievät elintilaa taloudellisesti arvokkaammilta lajeilta ja vapauttavat sedimentoituneita ravinteita kiertoon.
"Tonnissa särkikaloja on noin 7--8 kiloa fosforia ja 30 kiloa typpeä. Ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää poistokalastuksella paikallisesti ja koko Itämeren tasolla merkittävästi", RKTL:n tutkija Jari Setälä valottaa.
Saaristomerellä ja Suomenlahdella kesäkuussa alkaneessa hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä, joiden avulla saalis lajitellaan eri tarkoituksiin. Saaristomerellä tavoitteena on pyytää ensi vuoden loppuun mennessä 275 tonnia ja Suomenlahdella sata tonnia särkikalaa. Pääosa pakastetaan turkiseläinten rehuksi ja osasta tehdään kalamassaa pihvejä varten. Isoja särkiä ja lahnoja on tarkoitus viedä Itä-Eurooppaan.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!