Roosa Uusitalo aloitti Mäntylän esikouluryhmässä, Kempeleen Puukoulun päiväkodissa elokuun alussa. Roosa myöntää, että esikouluun siirtyminen jännitti, vaikka isosisko osasi etukäteen kertoa, mitä eskarissa tehdään.
Jännitys hälveni kuitenkin heti ensimmäisinä päivinä, ja nyt kaikki on kivaa: pelit, leikit ja uudet ja vanhat kaverit.
Samassa ryhmässä esiopetuksen alkamista odottelevat Jami Laikari, Arttu Pussila ja Touko Aikioniemi toivovat oppivansa esikoulussa askartelemaan. "Minun ei tarvi oppia lukemaan, kun osaan jo", Touko ilmoittaa jämäkästi. Moni lapsi nappaa lukemisen taidon esikoulun lukuleikkien myötä, vaikka taitoa ei varsinaisesti vielä opetetakaan.
Roosan äiti Heli Uusitalo lähettää toisen tyttären luottavaisin mielin esikouluun, sillä kokemukset esikoistyttären esikoulusta ovat olleet positiivisia. "Esikoulu valmistaa lapsia itsenäiseen toimintaan, ja hyppy päiväkodista kouluun pienenee. Päiväkotiin verrattuna ero on se, että kun esikouluryhmässä ei ole pienempiä lapsia lainkaan, lapset selvästi haluavat olla jo isoja: kantaa oman repun ja sitä rataa. Lapsi oppii niin paljon matkimalla.", Uusitalo pohtii. "Hyvää on sekin, että eskarissa lapset saavat vielä paljon aikuisten huomiota, kun ryhmä on pieni."
Tasapuolinen huomioiminen auttaa hiljaistakin lasta nousemaan ryhmässä esille. Tärkeältä äidistä on tuntunut myös se, että esikoulussa lapsi saa vielä olla lapsi: päiväunet saa ottaa ja leikillä on suuri rooli.