Tuore selvitys kertoo, että nuorten päihdekäyttäytyminen on viime vuosina laskenut. Poikkeuksen tekevät tytöt. Tytöt kirivät poikia kiinni päihteiden käytössä. Tupakoinnissa he ovat jo yltäneet "tasa-arvoon".
"kun mies juo liikaa hän on vastuuton ja /
terrorisoi perhettään
kun nainen juo liikaa hänellä täytyy /
olla paha olo" (Arno Kotro)
Miehen roolia pohtiva Arno Kotron runoteos "Sanovat sitä rakkaudeksi" on ollut kevään ja alkukesän myyntihitti. Myynti on yltänyt runoteokseksi ällistyttävään 5000 kappaleeseen. Arno Kotro puhuu tunteista rakkauden haudalla ja miehen ja naisen rooleista. Myyntimenestys kertoo sosiaalisesta tilauksesta. On lähes tapaus, että mies puhuu pehmeistä asioista kovia sanoja.
Kotron kirja kertoo myös suomalaisesta tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvokeskustelussa ei ole tasa-arvoa. Sitä hallitsevat naiset luutuneine asenteineen. Tasa-arvolle tehdään karhunpalvelus. Mies on tasa-arvon este ja konna.
Opetusministeri Tuula Haatainen vaatii naisille kiintiötä yritysten hallitukseen. Sukupuolikiintiöt ovat olleet suomalaisen tasa-arvopolitiikan kiistellyin aihe. Naiskiintiöt ovat olleet monin paikoin oivallinen keino vauhdittaa tasa-arvoa, mutta Haataisen esitys menee mätäkuun juttujen sarjaan.
Kevään ylioppilaista yli 60 prosenttia on tyttöjä. Naiset jäävät kuitenkin edelleen sekä palkka- että urakehityksessä miehistä jälkeen. Naisliike väittää, että naiset ansaitsevat 80 prosenttia miesten ansioista. Se on puppua. Kun palkkatilastoja tarkastellaan hieman tarkemmin löytyy vajaan kymmenen prosentin perusteeton munalisä. Tosin sekin on liikaa.
"kun professorit ovat miehiä /
se johtuu naisten syrjimisestä
kun koulumenestyjät ovat naisia /
on se selvä osoitus /
naisten lahjakkuudesta" (Arno Kotro)
Perheväkivallan osalta puntit ovat edelleen vinossa: mies lyö ja nainen ottaa lyönnit vastaan, vaikka tasa-arvoistumista on tälläkin sektorilla tapahtumassa. Fyysisen väkivallan osalta on tehty monta selvitystä, joiden nojalla mies antaa ja nainen ottaa. Henkisen väkivallan osalta, jossa asetelma lienee päinvastainen, ei selvityksiä ole.
"kun mies lyö naista se on jotain /
niin hirveää että /
ei siitä sen enempää
kun nainen lyö miestä se on /
uhrin epätoivoinen hätähuuto" (Arno Kotro)
Naisvankien määrän melkoinen kasvu on yllättänyt tutkijat. Naisten ja miesten käyttäytymisessä on yhä vähemmän eroja. Näyttää vain siltä, että naiset omivat ei-toivottuja piirteitä miehiltä.
Avioerossa lapset jäävät edelleen lähes 90 prosenttisesti äidille. Historian peruja oleva ajatus äidistä lasten ensisijaisena huoltajana ei näytä muuttuvan, vaikka kaikki järkisyyt puhuvat aivan muuta. Edelleen miehellä on lasten huoltoa ajatellen jalkojen välissä jotain sellaista, josta muodostuu useimmissa lasten huoltoa koskevissa kiistoissa ratkaiseva haitta.
"kun perheeseen syntyy lapsia /
ne ovat yhteisiä ja /
velvollisuudet on jaettava tasan
kun tulee ero lapset ovat vähän enemmän naisen /
ja näin / jäävätkin naiselle" (Arno Kotro)
Naisliike on kehittänyt oivallisen termin, lasikatto, kuvaamaan naisten vaikeutta menestyä työelämässä. Lasten huollon osalta miehillä on betonikatto. Tasa-arvon kannalta nurinkurisia asioita kumpikin.
Suomen ensimmäisen naispääministerin kausi katkesi lyhyeen. Nyt keskustellaan siitä, käsiteltiinkö Jäätteenmäkeä kovakouraisemmin kuin miespääministeri Vanhasta. Höpöpuheita. Samaan aikaan naispresidentti Halosen suosio hipoo lukemia, joista Kekkonenkin olisi ollut kateellinen.
Miehen ja naisen roolit ovat hakusessa. Sekä miehet että naiset hakevat paikkaansa yhteiskunnassa.
Yhteiskunta muuttuu nopeammin kuin ihmisten tavat ja tottumukset. Suomalaisten miesten ja naisten roolit ovat kuin kuivankelin renkaan sadekelillä formulakisassa. Olot ovat muuttuneet, mutta roolit eivät.
Kaiken tämän myrskyn keskellä lapset voivat huonosti. Lasten huostaanottojen määrä on räjähdysmäisesti lisääntynyt. Lasten mielenterveysongelmat ovat vuosi vuodelta yhä mittavammat.
Suomalainen tasa-arvokeskustelua on käyty lähinnä työelämää koskien. On kiistatta selvää, että naisten asema työmarkkinoilla ei ole reilu. Olennaista on kuitenkin huomata, että monilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla on tasa-arvon kannalta vinoumia. Myös miehet kärsivät sukupuolensa vuoksi.
Koululaitos suosii tyttöjä. Tytöt ja pojat ovat suurin piirtein yhtä fiksuja, mutta koulumenestystä osuu tytöille enemmän. Koululaitostamme ei ole suunniteltu tasa-arvoisesti. Yhteiskunnassamme on näköjään taakka jaettu epätasaisesti. Miehet kantavat raskaampaa kuormaa koska kaatuvat hautaan kuusi vuotta ennen naisia. Avioeroissa miehen asema on heikko - yleensä menee perhe ja koti.
Miehen ja naisten välille ei tule tavoitella täydellistä tasa-arvoa. Eläkööt ne pienet erot. On olemassa joitakin fyysisyyttä vaativia työtehtäviä, jotka jääkööt miesten huoleksi. Vastasyntyneiden lasten hoivaamiseen on naisella luontaisesti ainakin kaksi etua.
Nykyinen tasa-arvopolitiikka on pielessä. Sitä hallitsee naisten hyökkäys miesten valta-asemia vastaan. Se ei johda mihinkään. Juoksuhaudat kaivetaan vai yhä syvemmiksi. Tasa-arvopolitiikka on ollut osoittelevaa ja syyttävää. Naiset hakevat hyvitystä monien sukupolvien vääryyksille.
Tasa-arvo etenee parhaiten tilanteessa, jossa samanaikaisesti kohennetaan naisten asemaa työelämässä että miesten asemaa koululaitoksessa ja suhteessa lapsiin.
Ohjelma voisi olla hyvinkin yksinkertainen. Otetaan työnarviointimenetelmät palkkauksen perustaksi laajamittaisesti. Otetaan positiivisen dikriminaation metodi eli heikommalla olevan sukupuolen suosiminen työelämässä naisten ja lapsiasioissa miesten turvaksi. Ja sitten laitetaan koululaitos remonttiin.
Tasa-arvo ei ole nollasummapeliä, vaan yksi plus yksi on kolme.