Tornio AvestaPolaritin Tornion tehtaiden jatkuva laajeneminen kasvattaa myös tehtaille tulevan romurallin aivan uusiin mittasuhteisiin. Viimeisimmät investoinnit nostavat tuotannon yli miljoonaan vuosittaiseen aihiotonniin. Romun tarve harppaa nykyisestä kolminkertaiseksi.
Ruostumaton teräs syntyy kromista, nikkelistä ja romuraudasta. Romun osuus teräksen raaka-aineesta on keskimäärin 70 prosenttia. Romu on maailman kierrätetyimpiä raaka-aineita, arvokasta kauppatavaraa, jota ilman terästehtaat hyytyisivät.
Röyttänniemellä raaka-aineorganisaatiota onkin jo vahvistettu, varastoja kasvatettu, kiertoa tehostettu ja logistisia järjestelmiä hiottu kuljetusten toimivuuden varmistamiseksi. Tehdasalueelle on tulossa myös ulkopuolinen yritys murskaamaan tuotannossa syntyvää kiertoromua, jonka senkään määrä ei ole vähäinen.
"Suomeen joudutaan lähitulevaisuudessa tuomaan valtava määrä romua ja se on melkoinen logistinen ongelma", AvestaPolaritin hallintojohtaja Risto Liisanantti kuvaa tulevaa aikaa.
Kuljetukset
pyöriltä kölin päälle
Romu on tähän saakka tullut Tornioon pääasiassa kiskoilla ja kumipyörillä, mutta raaka-aineista vastaava käyttöinsinööri Pekka Alamäki ennakoi laivojen valtaavan jatkossa puolet romukuljetuksista. Suurten määrien liikuttelussa laivat ovat edullisia, ja oma satama antaa vahvan taustan meriliikenteeseen painottumiseen.
Venäjän romu on AvestaPolaritille elintärkeää nyt ja tulevaisuudessa, sillä kotimaassa kertyy suomalaisten tehtaiden nieluihin romua vain 400 000 tonnia vuodessa. Liisanantin mukaan Venäjänkään toimitukset eivät riitä, sillä Pohjois-Venäjältä on saatavissa korkeintaan 100 000 tonnia vuosittain. Jatkossa yhtiö haravoikin koko maailman romumarkkinoita, ja katse suuntautuu erityisesti Eurooppaan.
Romusta halvemmalla kuin malmista
Suomessa romunkeräyksestä vastaa romuliikkeiden verkosto, ja terästeollisuudelle romua toimittaa Osuuskunta Teollisuuden Romu (OTR), jossa myös AvestaPolarit Stainless Oy on jäsenenä. OTR:n hankintojen lisäksi Tornion tehtaat lähtevät myös itse ostamaan romua maailmalta.
"Romua ei riitä kaikille, niinpä joidenkin tehtaiden on tehtävä terästä neitseellisestä malmista", Liisanantti sanoo.
Rautaruukki on esimerkki malmipohjaisesta terästuotannosta. Romusta teräs syntyy kuitenkin huomattavasti halvemmalla kuin neitseellisestä malmista, sillä sähköä kuluu 50-80 prosenttia vähemmän. Terästehtaat ovat isoja sähkökäyttäjiä.
Maailman romumarkkinoille syntyy kaupattavaa noin 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä ruostumattoman romun osuus on vain kahdeksan miljoonaa tonnia. Ruostumattoman elinkaari on niin pitkä, että sitä palautuu yhden vuoden aikana niukasti uustuotantoon. Lähes kaikki seosromu kierrätetään, ja mustasta romustakin noin 90 prosenttia.
Kiertoromulle
käsittelijä
Jaloteräsyksikön mitat ovat kasvaneet niin suuriksi, että monet raaka-ainetuottajat ovat tulleet Röyttään ja tehneet sinne omat laitoksensa.
Kalkkitehdas ja kaasutehdas ovat juuri saamassa seurakseen murskainlaitoksen, joka keskittyy pelkästään terästuotannossa syntyneen romun käsittelyyn.
Ruotsalaisen Ab Skrot-Johanin suomalainen tytäryhtiö rakentaa parhaillaan tehdasalueelle noin kuusi miljoonaa euroa maksavaa laitosta, jonka vasaramurskain alkaa toimitusjohtaja Juha Nuoriahon mukaan takoa toukokuun alussa kiertoromusta nyrkin kokoisia murikoita uudelleen sulatettavaksi. Laitos pystyy vasaroimaan 120 000 tonnia romua vuodessa.
Jäähyromuksi kutsuttua kiertoromua käytetään sulatuslämpötilan pitämiseen halutussa 1 700 asteessa. Tiettyyn kokoon murskattu romu syötetään siilosta automaattisesti konvertteriin. Tällä hetkellä jäähyromua on erittäin vähän, mutta laitos mahdollistaa kiertoromun käytön tehostamisen.
Kiertoromu on pääasiassa teräsrullien sivuilta ja päistä syntyneitä leikkokappaleita. Jonkin verran mukana on myös makkelia, valmistuksessa syntynyttä epäkuranttia tavaraa.
Ylijäämäromu yksi tehokkuuden mitta
"Terästeollisuuden yksi tehokkuuden mitta on se, kuinka vähällä ylijääneellä romulla se pyörii. Me olemme tälläkin mittarilla vahvoilla", Liisanantti huomauttaa.
Mutta kun tuotantoluvut ovat valtavat, myös oman kiertoromun määrät nousevat melkoisiksi. Vuonna 2006 leikkureiden jäljiltä syntynee 250 000-270 000 tonnia romua tehtaan sisällä. Se on viisi kertaa enemmän kuin Torniossa alunperin tuotettiin terästä.
