Oulu
Auton romuttamisen oli määrä muuttua omistajalle ilmaiseksi jo huhtikuussa. Samalla kustannusten tuli siirtyä autojen tuottajille, eli käytännössä maahantuojille. Näillä näkymin EU:n romuautodirektiivin mukaisen järjestelmän käyttöönottoa saadaan odottaa pitkälle ensivuoteen.
Hallintoneuvos Lauri Tarastin mukaan suurin ongelma kustannuskysymyksissä on Suomessa jo olevat 2,2 miljoonaa autoa.
"Asiaa pohtineen ympäristöministeriön työryhmän esityksen mukaan autojen ensirekisteröinnin yhteydessä pitäisi maksaa kierrätysmaksu. Tämä on helppo hoitaa, kun autoja tuodaan Suomeen, mutta tällöin Suomessa tapahtuva käytettyjen autojen kauppa jää kokonaan järjestelmän ulkopuolelle", Tarasti kertoo.
Ongelmia aiheuttavat myös yksityisesti maahantuodut autot, joita tuodaan tällä hetkellä vuosittain muutamia tuhansia. Yksityisiltä maahantuojilta perittävään, suunniteltuun ylimääräiseen kierrätysmaksuun EU ei suostu.
"Parhaillaan EU:n tuomioistuimessahan käsitellään autoveroasiaa, koska Suomessa verotetaan ulkomaalaisia autoja eri tavalla kuin kotimaasta ostettuja. Se on saman tyyppinen juttu", Tarasti sanoo.
Autojen hinnat nousevat
Nykyään romuttamisen kustantaa auton haltija suoraan itse. Kun direktiivi astuu voimaan, kustannukset siirtyvät maahantuojalle. Uusien autojen omistajat maksavat sen sitten epäsuorasti autojen hinnan nousuna.
"Meidän mielestämme on väärin, jos uusien autojen ostajat joutuvat kustantamaan jo käytössä olevien autojen kierrätyksen. Se ei suosi autokannan uudistumista, joka jo nyt on Suomessa EU:n vanhin", Suomen Autotuojat ry:n puheenjohtaja Pekka Puputti sanoo.
Hänen mukaansa joko vanhojen autojen omistajat tai valtio on saatava mukaan kustannuksiin.
Puputti muistuttaa, että kyseessä on taloudellisesti tärkeä asia. Kiristyvien kierrätyssäännösten jälkeen kustannuksia arvioidaan tulevan 150 euroa romuautoa kohti, ja koko autokannan uusiutumisesta koituu 300 miljoonan euron menoerä. Nyt romuautoja kertyy vuodessa noin 100 000, ja autonromuja hylätään samana aikana noin 4 000.
Direktiivin myönteinen vaikutus onkin, että myös romuautot saadaan nyt talteen.
Toinen ongelma on siirtymäaika, joka on direktiivissä viisi vuotta, eli vuodet 2002-2006. Kysymyksenä on, kuka maksaa autojen romutuskustannukset siirtymäkauden aikana.
Mallia vaikea ottaa
Direktiivi on otettu käytäntöön vasta kolmessa maassa, Saksassa, Hollannissa ja Norjassa, jolla on ETA-maana samat säännöt kuin EU:n jäsenmailla. Asiat on ratkaistu erillä tavoin. Se on ollut helpompaa Saksassa ja Hollannissa, joissa kierrätysmaksu on jo ollut olemassa.
"Heillä sovelletaan direktiivin tuomia määräyksiä jo oleviin ratkaisuihin. Meillä on 2,2 miljoonaa autoa, jotka ovat toistaiseksi järjestelmän ulkopuolella. Vaikka meillä Suomessa on jo romutus pelannut suhteellisen tyydyttävästi, saadaan nyt pihoille ja vajoihin jäänyt loppueräkin tehokkaasti mukaan", Tarasti sanoo.
Ruotsi ja Norja ovat puolestaan kehitelleet järjestelmää, jossa auton maahantuoja ottaisi kierrätysvakuutuksen, jonka tulisi kattaa 15-18 vuoden päästä tulevat kierrätyskustannukset. Vakuutus johtaisi kuitenkin todennäköisesti siihen tilanteeseen, että uusien autojen ostajat joutuisivat maksamaan paitsi omien autojensa, myös toisten käytettyjen autojen kustannukset.
Neuvotteluja jatketaan elokuun alussa, ja esitys valmistuu syyskuun alkuun mennessä. Suurimpina osapuolina neuvottelupöydässä ovat Suomen Autotuojat ry, valtiovarainministeriö ja kilpailuministeriö.