Politiikka on täynnä yllätyksiä. Vielä äsken näytti, että Barack Obaman uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi olisi viittä vaille varmaa. Obaman ja republikaanihaastaja Mitt Romneyn ensimmäinen vaaliväittely osoitti kuitenkin, että on aikaista julistaa voittajaa ennen kuin vaali on käyty ja äänet laskettu.
Romneyn selviytyminen voittajaksi oli yllätys, ja sellainen oli myös Obaman innoton suoritus. Obama jäi puolustuskannalle kun taas Romney esiintyi terhakkaasti ja haastavasti. Romneynkaan suoritus ei ollut häikäisevä, mutta Obamaa parempi se oli. Oli outoa, ettei Obama ottanut esille Romneyn möläytystä, jonka mukaan lähes puolet äänestäjistä elää valtion tuella, maksamatta veroja.
Republikaaniehdokkaan yllätys perustuu siihen, että puolueen esivaaleissa hän kosiskeli sen konservatiivisiipeä varmistaakseen valintansa ehdokkaaksi. Vaaliväittelyssä Romney oli pehmentänyt sanomaansa miellyttämään enemmän politiikan keskikenttää ja riippumattomia äänestäjiä. Koska molempien puolueiden vakiokannattajat äänestävät kumminkin oman puolueen ehdokasta, kisa ratkeaa poliittisessa keskustassa.
Romneyn kampanjan haavoittuvin kohta on se, että hän on kertonut hyvin vähän yksityiskohtia taloussuunnitelmistaan. Hän suunnittelee tuloveroihin viidenneksen leikkausta kaikissa tuloluokissa. Tästä koituva rahoitusaukko katettaisiin leikkaamalla verovähennyksiä. Yhdysvalloissa ei ole nyt ylärajaa sille, mitä verotuksessa voi vähentää.
Romney väittää, että veroale onnistuisi nostamatta keskiluokan verotaakkaa ja ettei se kasvattaisi liittovaltion budjettialijäämää entisestään. Demokraatit katsovat, että Romneyn veroyhtälö on mahdoton ja että se suosisi vain suurituloisia ja lisäisi keskiluokan verokuormaa.
Ulkopolitiikka on ollut tässäkin vaalikampanjassa sivuroolissa. Se on kuitenkin toisena aiheena 16. lokakuuta pidettävässä toisessa vaaliväittelyssä.
Romneyn valinnan myötä Yhdysvaltain Venäjän- ja Kiinan-politiikka todennäköisesti tiukentuisi. Samaten odotettavissa olisi, että presidenttinä Romney ajaisi Yhdysvaltain omia etuja itsekkäämmin, välittämättä muusta maailmasta. Obaman aikana Yhdysvallat on toiminut aiempaa enemmän Yhdistyneiden kansakuntien kautta.
Mielikuvat Romneystä paranivat onnistuneen vaaliväittelyn myötä. Jo tappioon tuomittu kampanja sai siitä uutta virtaa.
Obaman epäonnistumisesta huolimatta äänestäjien mielikuvat hänestä ovat edelleen Romneya parempia. Obama johtaa yhä valtakunnallisissa gallupeissa, ja hänen suosionsa ratkaisevan tärkeissä vaa’ankieliosavaltioissa on ollut selvästi Romneya korkeammalla. Lohtua toi sekin, että vaalikassaan kertyi syyskuussa enemmän rahaa kuin yhdessäkään kuussa tänä vuonna.
Obama auttaa myös se, että työttömyys putosi syyskuussa 7,8 prosenttiin eli alemmaksi kuin kertaakaan sitten tammikuun 2009.
Vaalien tärkein kysymys on talous, joka osoittaisi näin virkistymisen merkkejä.