Romanit haluavat kuntiin yhdyshenkilöitä, jotka toimisivat kulttuuritulkkeina valtaväestön ja romanien välisissä arkisissa ongelmatilanteissa. Yhdyshenkilöiden avulla lukuisat molemminpuolisesta ymmärtämättömyydestä johtuvat arkielämän ongelmat voitaisiin välttää, kulttuurisihteeri Kyösti Lumberg opetushallituksen romaniväestön koulutusyksiköstä sanoo. Yhdyshenkilötoimintaa puitiin perjantaina Oulussa.
Yhdyshenkilötyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Jo kymmenen vuotta sitten Etelä-Suomessa alkaneen toiminnan katsotaan vähentäneen valta- ja romanikulttuurin yhteentörmäyksiä. Lumbergin mukaan yhdyshenkilötoiminta halutaan käyntiin myös pohjoisessa, jossa ennakkoluulot romaneja kohtaan ovat suuria ja romanien syrjäytyminen yleistä.
Samalla kuntia pyritään valistamaan asian tärkeydestä. Lumberg korostaa, että juuri kunnat ovat avainasemassa yhdyshenkilötoiminnan onnistumisen kannalta.
"Toiveena on että kunnat palkkaisivat yhdyshenkilöitä. Tähän saakka yhdyshenkilöt ovat toimineet vapaaehtoisuuden pohjalta. Se on kuitenkin täyttä työtä. Vapaaehtoisuus ei loputtomiin motivoi, jos perheen oma talous ei pysy kasassa", Lumberg painottaa.
Yhdyshenkilöillä on Lumbergin mukaan tärkeä rooli ymmärryksen välittämisessä puolin ja toisin. Heitä tarvitaan hyvinkin arkisissa asioissa, muun muassa sairaaloissa ja kouluissa. Siinä missä heikon koulutuksen omaava romani ei ymmärrä esimerkiksi virkamiesten käyttämää kieltä, ei valtaväestön edustaja tunne romanikulttuuria.
"Ongelmia syntyy aivan turhaan. Ne vähenisivät olennaisesti, jos molemmat ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Romanit eivät tarvitse erityiskohtelua, vaan tasa-arvoa, jossa huomioidaan kulttuuritausta."
Esimerkkinä Lumberg mainitsee sairaalat, joissa yleisesti käytetyt hoitorutiinit voivat olla romanipotilaalle kauhistus.
"Muun muassa häveliäisyyden suhteen on asioita, joita romani ei voi tehdä. Romani ei voi esimerkiksi käyttää samaa pyyhettä kasvojen ja vartalon kuivaamiseen. Jos hoitaja niin tekee romanipotilaalle, tämä ei todennäköisesti hyväksy kyseistä hoitajaa enää koskaan. Kyseessä on romanin kannalta iso loukkaus", Lumberg kuvailee.
Koulut haluavat
yhdyshenkilöitä
Oulun seudulla pyritään samaan kasaan 10-15 hengen ryhmä romaneja, joille annettaisiin yhdyshenkilökoulutus. Erityisen tärkeää on saada yhdyshenkilöitä kouluihin tukemaan romanilasten koulunkäyntiä, lastenkodin johtaja Malla Pirttilahti kertoo.
Hän huomauttaa, että romanilapsi, joka ei ole ollut yleisessä päiväkodissa ja esikoulussa, omaa huomattavasti valtaväestön lapsia heikomman lähtötason mennessään peruskouluun. Seurauksena on oppimisvaikeuksia, joiden vuoksi romanilapsi siirretään kalliiseen erityisopetukseen.
Yhdyshenkilöiden avulla oppimistuloksia on mahdollista parantaa niin että erityisopetukseen ei tarvitsisi turvautua. Pirttilahti muistuttaa että jokainen erityisopetuspäätös maksaa yhteiskunnalle noin 2 500 euroa.
"Koulut, joissa on romanilapsia, haluavat tehdyn selvityksen mukaan yhdyshenkilön. Hänen tulisi olla nimenomaan koulun henkilöstöön kuuluva, ei konsultti. Hyvä ratkaisu voisi olla sellainen, jossa 2-3 koulua palkkaa aina yhteisen yhdyshenkilön", Pirttilahti ehdottaa.
Sillä, että romanilapset pysyvät normaaliluokilla, on Pirttilahden mielestä iso merkitys myös valtaväestön suvaitsevaisuuskasvatuksessa. Hänen omien kokemustensa perusteella valtaväestön lasten tiedot romaneista ja heidän kulttuuristaan ovat erittäin heikot, mikä on omiaan lisäämään ennakkoluuloja.