Romanien kansallislaulu, Gelem, gelem (kuljen, kuljen) soi haikeana akustisen kitaran säestyksellä. Romanien historiaan liittyy paljon vainoa ja väkivaltaa, siitä kertoo osin laulukin.
"Se kertoo surullisen tarinan miehestä, joka lähtee etsimään elantoa perheelleen. Hänen reissunsa aikana legioonalaisjoukot ovat tappaneet perheen. Hän hakee lohtua yhteisöstään, on pidettävä yhtä. ", selvittää Pohjois-Suomen romaniyhdistyksen puheenjohtaja Armas Lindberg. "Laulu puhuu kulttuurisamme paljon, musiikki on tärkeä osa elämää", hän jatkaa.
Gelem, Gelem -sanapari löytyy myös tänään keskiviikkona Pohjois-Pohjanmaan museossa avattavan näyttelyn nimestä. Lindberg sanoo olevansa erityisen onnellinen, että museon ovet ovat avautuneet romanikulttuurille. Tämä on tiettävästi toinen kerta, kun Pohjois-Pohjanmaan museossa romanikulttuuria esitellään. Edellisestä kerrasta on tosin vierähtänyt muutama vuosikymmen, sillä näyttely järjestettiin 1970-80-lukujen taitteessa.
Tänä vuonna vietetään Romaniasiain neuvottelukeskuksen perustamisen 50-vuotisjuhlaa. Yhteistyössä Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen ja Pohjois-Suomen romaniyhdistyksen kanssa järjestetyllä näyttelyllä halutaan kunnioittaa juhlavuotta.
"Romanit ovat vähemmistö, jonka tavoista ei paljon keskivertoihminen tiedä. Näyttelyllä on myös koulutuksellisia ja kasvatuksellisia tavoitteita. Toivomme etenkin, että koulut tutustuisivat näyttelyyn", toteaa museonjohtaja Ilse Juntikka.
Povauspussista
pitseihin
Aivan kuten romanttiseen romanikuvaan sopii, myös näyttely on suunniteltu viettämään kiertolaiselämää. Todellisuudessa useimpien romanien kiertolaiselämä päättyi jo 1970-luvulla asunto-olojen parannuttua.
Kahdeksasta teksti- ja kuvaseinämästä koostuva näyttely mahtuu pieneen tilaan. Pohjois-Pohjamaan museon aulatiloissa on esillä myös romaniasuja eri vuosisadoilta ja -kymmeniltä. Vitriinistä löytyy vielä esineistöä, kuten pitsipeitto, povauspussi, hevosen länget ja romanilehtiä. Näyttelyn kuvat ovat peräsin Romano Missio -yhdistyksestä ja yksityiskokoelmista. Pohjois-Pohjanmaan museo omistaa pari pukua ja osan esineistä.
Naisten pukumuodissa on menty aina vain koreampaan suuntaan. 1900-luvun alkupuolen asu muistutti lähinnä karjalaisen kansannaisen asua. Nykyisenmalliset samettihameet koristeellisine röijyineen yleistyivät 1930-luvulla. 1960-luvulta lähtien romaninaisen hameeseen on tullut yhä enemmän leveyttä ja samettia kuluu parhaimmillaan yhdeksän metriä. Vuoriin ja välivuoriin kuluu vielä 12-14 metriä kangasta. Suomen romaninaiset ovatkin Euroopan näyttävimmin pukeutuvia.
"Meillä perinne on säilynyt niin pukeutumisen kuin tapakulttuurin osalta puhtaampana. Se johtunee syrjäisestä sijainnistamme. Omaleimaisella kulttuurilla on tosin ollut hintansa, olemme syrjäytyneet yhteiskunnasta", Lindberg kertoo.
Kielen asema heikentynyt
Romanikielen asema kotikielenä on heikentynyt kuluneen 20 vuoden aikana, yhä useammat nuoret eivät sitä enää osaa. Kieli on siirtynyt suullisena vanhemmilta lapsille. Sanskritille ja hindille sukua olevaa romanikieltä on 1960-luvulta lähtien on alettu tuottaa myös kirjallisesti aapisista ja Raamatusta lähtien.
Kalevi Långström on tällä hetkellä ainoa Oulun seudulla toimiva romanikielen opettaja. Hän opettaa kieltä Merikosken ammatillisessa koulutuskeskuksessa, Pelson keskusvankilassa ja Muhoksen koulukodissa. Långström arvion mukaan 30 prosenttia alueen romaniväestöstä hallitsee kielen. Romanikieltä voidaan opettaa koulussa äidinkielenä, mutta ongelmana on opettajien puuttuminen.
"Kieltä ei ole helppo opettaa, sillä opettajan kontolle tulee usein monta luokka-astetta ja eri tasoisia oppilaita", Långström toteaa.
Hänen mukaansa kiinnostusta kyllä löytyy , mutta ongelmana on lyhytjännitteisyys.
"Erityisesti noin kolmikymppiset ovat innostuneet vaalimaan kieltä. Kyllä kielen opettaminen on ykkösasioita, sillä sitä ei voi kulttuurista tempaista irti noin vain."
Etelä-Suomessa kieltä on mahdollista opiskella enemmänkin, suunnitteilla on myös kielikurssien saaminen internetiin.
"Valtaväestöstäkin moni on kiinnostunut opiskelemaan romanikieltä. Jotkut vanhat romanit eivät sitä hyväksy, mutta kyllä internetin aikakaudella on oltava vapaus opiskella, mitä haluaa."
Gelem, Gelem - Romanikulttuurin jalanjäljillä Pohjois-Pohjanmaan museossa 12.3. saakka. Näyttelyn yhteydessä esitetään myös Katariina Lillqvistin animaatioelokuvia maailman romanisaduista.