Romanisyntyisellä Armas K. Baltzarilla on ollut pöytälaatikossa elokuvakäsikirjoitus romanien perinteestä jo 15 vuotta. Kyseessä on Romeo ja Julia -tarina romanien tyyliin.
- Romaninuoret eivät seurustele, vaan rakkaus syntyy salaa katseiden kautta. Mikä elokuvallinen aihe! Yhdessä rakastunut nuoripari karkaa pois vanhempien luota. Äiti hakee tyttärensä kotiin, ja tämä toistuu, kunnes vanhemmat hyväksyvät miehen sukuunsa, Baltzar kuvaa nykypäivänäkin elossa olevaa käytäntöä.
Rahoittajia aihe ei ole kiinnostanut.
- Jos kuvaisin henkilöhahmoni syrjittyinä ja onnettomina - sellaisina kuin ne valtavirran näkemyksissä toistuvat - aiheelle ehkä olisi kysyntää. Sitä en kuitenkaan voi tehdä. Lätkisin omaa yhteisöäni naamaan. Omien loukkaaminen on teko, johon romani ei ryhdy.
Yhteisön arvoja ei loukata
Baltzar sanoo romanien kokeneen Kiba Lumbergin käsikirjoittaman neliosaisen televisiosarjan Tumma ja hehkuva veri (1997-98) jopa romanikulttuurin irvikuvana.
"Miksi silloin, kun romaneista vihdoin tehdään jotain, se tehdään negatiivisiin, epätodellisiin stereotypioihin nojaten?"
Baltzar ei tarkoita, etteivätkö yhteisön ulkopuolisetkin voisi tehdä romaniaiheisia elokuvia.
"Silloin edellytyksenä on se, että kykenee ymmärtämään yhteisön maailmankuvaa sisältäpäin", hän sanoo.
Baltzarin mukaan romaniperinteeseen kuuluu niin paljon "salaisuuksia", eräänlaisia sanomattomia totuuksia, että yhteisön arvoja on helppo loukata tahattomasti.
"Usein tarkoitus on hyvä, mutta esimerkiksi seksuaalisuus on tabu, jota kohtaan toivoisi kunnioitusta ulkopuolisilta", hän pahoittelee.
Hän ei myöskään malta olla tekemättä vertausta Muhammad-kuviin.
"Tietämättömyydestä syntyy paljon vahinkoa", hän harmittelee.
Ulkopuolisin silmin
Suomessa koettiin 1900-luvun alkupuolella eräänlainen mustalaiselokuvien buumi. Etenkin Teuvo Tugain, myöhemmän Teuvo Tulion, tähdittämä Mustalaishurmaaja (1929), piirsi romanit ihmisten mieliin salaperäisinä, tulisina ja spontaaneina "villeinä".
Mustalaishurmaaja nähdään Tampereen elokuvajuhlilla sunnuntaina.
1970-luvun jälkeen romaneista on tullut Baltzarin mielestä elokuvataiteen aiheina epäkiinnostavia.
" Eksoottinen afrikkalainen tai jopa espanjalainen on nyt kiinnostavampi kuin eksoottinen mustalainen", hän tokaisee.
Tampereen elokuvajuhlilla nähtävä näytöskokonaisuus Romano Cinema kokoaa yhteen myös valkolaisten näkemyksiä romaneista. Romaniaiheita ovat käsitelleet muiden muassa Tampereella työskentelevät animaattori Katariina Lillqvist ja kuvataiteilija Fanni Niemi-Junkola.
Parhaillaan dokumenttia romanien lauluperinteestä valmisteleva Lillqvist pitää Romano Cinema -ohjelmiston kaltaisia näytöksiä äärimmäisen tarpeellisena.
"Peruskartoituksina ne tekevät romanihistoriaa näkyväksi. Yksi syy romanien asemaan lienee luterilainen kulttuurimme, jossa määritellään tarkkaan, mikä on syntiä ja mikä ei. Esimerkiksi mestarilaulaja Hilja Grönfors teki rohkean teon alkaessaan esittää kaaleen lauluja julkisesti", Lillqvist kertoo.