EU-maille olisi taloudellisesti erittäin kannattavaa ottaa myös romanivähemmistöt yhteiskuntiensa täysjäseniksi.
Näin väittävät bulgarialaiset taloustieteilijät Lachezar Bogdanov ja Georgi Angelov. Heidän laskelmiensa mukaan pelkästään Bulgaria nettoaisi noin 7-10 miljardia euroa 10 vuodessa kouluttamalla ja työllistämällä romanit.
Hyöty olisi 20 tai 30 kertaa suurempi kuin kustannukset, sanovat Open Society Institute -laitokselle laskelmansa tehneet tutkijat.
Virallisesti Bulgarian 7,5 miljoonasta asukkaasta 5 prosenttia eli 370 000 kuuluu romanivähemmistöön. Todellisuudessa heitä saattaa olla enemmän.
Bulgariassa kuten sen naapurimaassa Romaniassakin valtaosa romaneista elää sosiaaliturvan varassa. Kaikki eivät ole missään edes kirjoilla. Osa romaneista on liikkeellä, koska heille lähteminen on ainoa keino hakea ihmisarvoista elämää.
Kerjäläisaalto
oli odotettavissa
Romanikerjäläisten ilmestymisen Joensuun, Lahden ja Oulun kaduille ei pitänyt olla yllätys kenellekään. EU:n laajentuessa itään romanien kehno tilanne heidän kotimaissaan oli hyvin tiedossa.
Oli päivänselvää, että ellei tilanteelle tehtäisi mitään ennen laajenemista, uusien jäsenmaiden romanit lähtisivät joukolla länteen paremman elämän ja inhimillisen kohtelun toivossa.
EU päätti kuitenkin laajentua ja katsoa romanien tilannetta - enemmän tai vähemmän tietoisesti - läpi sormien.
"Nyt jokaisessa läntisessä EU-maassa alkaa olla oma kerjäläiskysymyksensä. Ongelma on todella suuri ja se olisi tunnustettava korkealla tasolla. Syrjintää vastaan olisi otettava tiukka linja. Ongelmaa ei voida hoitaa pelkällä torjunnalla ja pyrkimällä eroon romanitulokkaista", sanoo tutkija Miika Tervonen, joka seuraa tilannetta Italiassa Yliopistollisessa Eurooppainstituutissa.
Tervosen mukaan esimerkiksi Italian näytöstyyliset romanileirien puhdistukset, käännytykset ja suunnitelmat sormenjälkirekisteristä eivät ole nostattaneet konkreettisia vastareaktioita EU:n komissiossa.
"Myös monien muiden maiden päätöksentekijät tuntevat vetoa Italian mallia kohtaan", Tervonen arvioi.
Tasa-arvoa
pitkäjänteisesti
Helppoa taikatemppua romanien aseman parantamiseksi ei ole jo pelkästään siksi, että eri maissa syrjinnällä on oma historiansa ja perinteensä.
Tshekissä käytännössä koko romaniväestö tuhottiin toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Slovakiasta Tshekin puolelle pakkosiirrettyjä romaneja ei ole haluttu tunnustaa omiksi.
Romanit eivät ole missään maassa yksi selkeä ryhmä - poliittisesti, kulttuurisesti tai taloudellisesti. Romaniassakin elää varakkaita romaneja, kun taas mallimaana itseään pitävässä Unkarissa on oloiltaan järkyttäviä romanislummeja.
Todella surkea tilanne on vasta itsenäiseksi julistautuneessa Kosovossa, jossa romanit ovat sekä serbien että albaanien silmissä vastapuolen kätyreitä.
"Tarvitaan suuri määrä pitkäaikaisia projekteja, joissa olisi pyrittävä sosiaalisen tasa-arvon ja demokratian kehittämiseen. Liian tarkasti kohdennetut ohjelmat lisäävät pahimmillaan vain ennakkoluuloja, jos etuuksien saaminen sidotaan etnisyyteen", Miika Tervonen sanoo.
Romanien sijasta
vaikka mongoleja
Tervosen mukaan itsekkäistä syistä annettu lyhytaikainen apu ei auta.
"Niin kauan kuin romaneja ei oteta vakavasti omien maidensa tai EU:n kansalaisina, kehitysapuna rakennetut tiet ja koulut joutomaille ovat kuin kaivoon kannettua vettä."
Myös bulgarialaiset ekonomistit Bogdanov ja Angelov ovat vakuuttuneita pitkäjänteisen työn tuloksista romanien integroimiseksi yhteiskuntiin.
Esimerkiksi Tshekki tuo työvoimapulasta kärsivään Pohjois-Böömiin väkeä jopa Mongoliasta, vaikka valtaosa alueen romaneista on työttöminä.
"Taloudelliset hyödyt olisivat valtavat, sillä yhteiskunnallisen avun tarve pienenisi, työvoima saataisiin lisää, tehokkuus kasvaisi, lapsikuolleisuus ja rikollisuus vähenisivät", tutkijat sanovat.