Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen on tehnyt Oulun kaupungille selvityspyynnön romanien asumistilanteesta. Syynä ovat Oulusta lyhyen ajan sisään tulleet monet avunpyynnöt ja kyselyt.
Oulun tilanne pisti silmään, sillä muualta Suomesta tietoon on tullut vain yksittäistapauksia. Esimerkiksi Helsingissä vähemmistövaltuutetulla ei ole vireillä ainuttakaan romanien asumisasiaa.
Kaupungilla on vastausaikaa marraskuun loppuun. Jos selvitys ei vähemmistövaltuutettua tyydytä, hän voi viedä asian syrjintälautakuntaan tai käräjäoikeuteen.
Jos kaupungin katsotaan syyllistyneen syrjintään, voi käräjäoikeus määrätä sen maksamaan hyvitystä enimmillään 15 000 euroa.
"Romanien kulttuuritarpeiden ymmärtäminen on vaikeata. Kysymys saattaa olla pienestä ja järjestettävästä asiasta, josta tulee iso, kun ei ymmärretä", Puumalainen sanoo.
Avunpyyntöjä useista ongelmista
Asunnottomuuden lisäksi avunpyyntöjä on tullut muun muassa asukasvalintaa, neuvonnan puutetta, viivästyksiä ja romanivanhuksia koskevissa tilanteissa. Jotkut vähemmistövaltuutettuun turvautuneet romanit ovat epäilleet tulleensa syrjityiksi.
Joidenkin vähemmistövaltuutetun asiakkaiden elämään on liittynyt lisäksi yksinhuoltajuutta, työttömyyttä, maksuhäiriöitä ja lastensuojelullisia seikkoja.
Yksi avunpyytäjistä asuu Oulun Herukassa. Yhdeksän lapsen perheen äiti Sari Långström levittää pöydälle kuukausien paperisodan tuloksia: asiakirjoja on kertynyt aika nivaska. Iloinen hälinä kantautuu keittiöön saakka ja välillä tarina keskeytyy ärtyneen tuttisuun hoitamiseen.
Perhe on jo kymmenen vuotta asunut kaupungin vuokraamassa omakotitalossa. Asuminen joutui vaakalaudalle, kun Långströmit hankkivat talon peruskorjaustarpeesta terveystarkastajan ja konsulttitoimiston lausunnot.
Päällisin puolin huoneisto on hyvässä kunnossa, mutta ovet ja ikkunat vetävät. Myös mikrobeista on merkkejä.
Remontti luvattiin aloittaa syksyllä, mutta heinäkuussa posti toi haasteen hakea vuokrasopimuksen irtisanomista peruskorjaustarpeen vuoksi.
"Sanottiin, ettei ole mahdollisuutta päästä tänne takaisin ja saat itse hankkia uuden asunnon", Långström kertoo. Siinä vaiheessa hän otti yhteyttä asianajajaan.
Nyt asiaa ratkotaan käräjäoikeudessa, sillä Långströmit haluavat palata kotiinsa remontin jälkeen. Sen he ovat valmiita hyväksymään, että remontoidun talon vuokra nousee.
Sijaisasunnoksi löytyi jo 70 neliön kolmio, mutta asianajajan neuvosta se jätettiin ottamatta. Omakotitaloon ei olisi enää ollut paluuta.
"Ei ole vuokrarästejä ja naapurien kanssa ei ole ongelmia. Mikä tähän on syynä?" Långström ihmettelee. "Tämä talo on meidän kotimme."
"Heidän asianajajansa on tehnyt sovintoesityksen, johon me olemme vastaamassa", toteaa rakennuspäällikkö Jukka Heikkilä teknisen keskuksen tilapalveluista, eikä kommentoi kiistaa sen enempää.
Kaupunki teki pian Långströmeille uuden tarjouksen. Vuokrasopimusta jatkettaisiin, mutta vuokrannousu laskettaisiin korjauskulujen mukaan. Lisäksi kaupunki ehdotti, että rakennus purettaisiin korjaamiseen sijaan, jos korjattavaa olisi liikaa.
Neljä selvitettävää tapausta
Långströmit eivät ole vielä hyväksyneet esitystä, vaan asioista neuvotellaan edelleen.
Långströmien talo rakennettiin vuonna 1980 valtion asuntorahaston romanilainalla, jota myönnettiin erityislailla nimen omaan romanien asuntotilanteen kohentamiseen. Lainalla rakennettuja taloja on Oulussa kolme.
Oulun kaupunki joutuu selvittämään vähemmistövaltuutetulle yleisten kysymysten lisäksi neljä yksittäistapausta. Niitä on yritetty ratkaista vähemmistövaltuutetun kanssa jo keväästä saakka, mutta ilman tulosta.
"Oulu on iso kaupunki, jossa palveluntarjonnalle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Tähän asiaan pitäisi kiinnittää huomiota", toteaa vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen.
Oulun sosiaalityönjohtajan Sirkka-Liisa Ollin mukaan romanien asumistilanne ei ole sosiaalityössä erityisesti noussut esiin, eikä hän vielä tiennyt, mihin tapauksiin selvityspyyntö liittyi.
Joitakin romaniperheitä on Ollin mukaan jouduttu asuttamaan kriisiasuntoihin. Kaupunki on myös ollut asunnon välivuokraajana ja perheiden maksuvaikeudet ovat lisääntyneet.
Oulun läänin sosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäinen toteaa, että syynä lisääntyneisiin avunpyyntöihin ovat koventuneet asenteet. Romanit eivät ole ainoa erityisryhmä, jolle asunnon löytäminen on vaikeaa. Kasvavassa kaupungissa asuntoihin on tulijoita, joten vuokralaisia voi valikoida.
Yhtiöittämisistä demokratiavaje
Kaupungin asumistoimen yhtiöittämisen myötä sosiaalisia asuntoja on vähän. Niin Kärkkäinen kuin vähemmistövaltuutettu Puumalainenkin muistuttavat, ettei yhtiöittäminen poista kaupungin vastuuta.
"Moneen asiaan, mitä on yhtiöitetty, on tullut demokratiavaje. Yhteisvastuu ja huolenpito jäävät", Kärkkäinen sanoo.
Oulun Sivakan palvelupäällikkö Maritta Schavikin ei usko yhtiöittämisen vaikeuttaneen romanien asemaa. Kaikkia asunnonhakijoita koskevat samanlaiset käytännöt, mikäli esimerkiksi velkoja on jäänyt maksamatta.
Sivakka ei ole ainoa asuntoyhtiö, jota koskevat Aravarahoituksen säännöt. Esimerkiksi VVO, Sato, YH ja Tarveasunnot ovat myös velvoitettuja huolehtimaan niin kutsutusta sosiaalisesti tasapainoisesta asutuksesta.
