Kun alihankintaketju menee riittävän monimutkaiseksi, romanialainen hevonenkin saattaa muuttua valmisruuassa ranskalaiseksi naudaksi.
Näin kävi ruotsalaislähtöisen, Britanniassa pääkonttoriaan pitävän kansainvälisen ruoanvalmistajan Findusin lasagnelle. Rutiinitarkastuksessa ilmeni, että naudanlihalasagnea ei ollutkaan tehty naudanlihasta vaan hevosenlihasta.
Lasagnet Findusille valmisti Luxemburgissa toimiva Comigel-yhtiö. Se oli tilannut lihan ranskalaiselta Spanghero-yhtiöltä, jonka holding-yhtiö Poujol hankki sen kyproslaisen myyjän välityksellä. Tämä tilasi tavaran Hollannissa toimivalta alihankkijalta, joka puolestaan osti sen romanialaiselta teurastamolta.
Kun tilaus kulkee näin monen mutkan kautta, ei ole ihme, että lopputulos on sitä mitä on. Taistelu ruokamarkkinoista käy niin kuumana, että halvinta tavaraa haetaan jo niin monen välikäden kautta, että tavaran alkuperä hämärtyy.
Findus on jo ilmoittanut vievänsä alihankkijansa oikeuteen. Koska kyseessä on näinkin monta välikättä, oikeudenkäynnistä saattaa tulla pitkä ja monimutkainen.
Naudanlihalasagnesta syntynyt skandaali on esimerkki siitä, mitä saattaa tapahtua, jos tiedot tuotteen alkuperästä eivät kulje valmistusketjussa alusta loppuun.
Skandaali on kova isku Findusille, joka korostaa pyrkivänsä toiminnassaan näkyvään laaduntarkkailuun.
Asiakkailla on oikeus tietää tuotteiden alkuperä. Vaikka hevosenliha on ihmisravinnoksi kelpaavaa lihaa, ja sitä käytetään Suomessakin muun muassa suolalihana ja metvurstin seassa, sen myyminen naudanlihana on huijausta.