Bukarest Romania, josta monet siirtolaiset lähtevät työnhakuun länteen, on toisaalta myös läpikulkumaa tuhansille EU-maihin pyrkiville Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maiden kansalaisille. Samaan aikaan, kun siirtolaisuusteema on voimakkaasti tulossa Euroopan poliittiselle näyttämölle useiden muukalaisvastaisten puolueiden viime aikoina saavuttaman odottamattoman menestyksen myötä, Romania on ryhtynyt EU:n komission avulla varmistamaan rajojaan padotakseen laittomien siirtolaisten virtaa. Romanian viranomaiset ovat tiedostaneet, että maan pääsy EU:n jäseneksi riippuu paljolti tässä suhteessa saavutettavasta edistyksestä.
"Unioniin pääsystä on tullut Romanialle sellainen pakkomielle, että siirtolaisuuskysymykselle on annettu erityisasema", eräs länsimainen diplomaatti paljastaa. "Rajavalvonta ei kuitenkaan ole vielä täysin reilassa", hän jatkaa. "Romanian viranomaiset ovat toteuttaneet joukon sisäisiä toimenpiteitä katkaistakseen Romaniasta lähtöisin olevan ja sen kautta kulkevan laittoman siirtolaisuuden", arvioi puolestaan Violeta Bau Bukarestissa toimivasta riippumattomasta Julkisen politiikan tutkimuslaitoksesta IPP:stä. Bau on kirjoittanut Romanian rajojen varmistamista käsittelevän tutkimuksen.
Romania on muun muassa kiristänyt viisumien myöntämisehtoja sellaisten maiden kansalaisten kohdalla, joissa on paljon mahdollisesti siirtolaiseksi halukasta väkeä. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus "rajoittaa niiden niin sanottujen liikemiesten tai opiskelijoiden määrää, jotka aikaisemmin käyttivät hyväkseen hallinnollisia porsaanreikiä päästäkseen Romanian kautta EU-maihin", Violeta Bau muistuttaa.
Myös EU:n komissio myöntää Romanian integraatioprosessia käsittelevässä vuotuisessa raportissaan, että maa on saavuttanut tässä suhteessa edistystä, mutta korostaa samalla, että sen täytyy parantaa hallinnollista valmiuttaan panna täytäntöön EU:n säädösten mukaisia lakeja sekä vahvistaa eri rajavalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Erityistä huomiota on kiinnitetty maan pohjoisrajaan, jonka takana on Unkari eräänlaisena uloskäyntinä kohti EU:ta, ja itärajaan, jonka takana ovat puolestaan Ukraina ja Moldavia tavallaan sisäänpääsyreitteinä samaan suuntaan.
"Ne ovat EU:n tulevat rajat", toteaa Romanian rajapoliisin päällikkö kenraali Aurel Neagu. Niinpä Bryssel antoikin vuosina 1998-2001 kaikkiaan 27,6 miljoonaa euroa rajavalvontajärjestelmän nykyaikaistamista varten (varustelu, koulutus, lainsäädäntö). Tämä on yksi harvoista Romaniassa loppuun saatetuista EU-ohjelmista. Tosin on sanottava, että maa lähtee tässä suhteessa liikkeelle kaukaa.
"Aina vuoteen 1990 saakka Romania pyrki pakkomielteisesti turvaamaan länsirajansa 'imperialistien' hyökkäyksen varalta", muistuttaa kenraali Alexandu Ionas, joka on alueellisen rajat ylittävää rikollisuutta vastaan taistelevan keskuksen johtaja. Tänä päivänä pääpaino on kuitenkin idässä. Lisäksi ajattelumalleja poliisin piirissä täytyy muuttaa samoin kuin tapaa tehdä työtä tehokkaasti järjestäytyneitä laitonta kauppaa käyviä verkostoja vastaan, jotka elävät korruptiosta.
Romaniassa rajojen tekeminen täysin tiiviiksi on vielä mahdottomampaa kuin muualla. "Laittomista rajanylityksistä ei ole olemassa mitään tilastoja", huomauttaa Violeta Bau. Maahan pyrkiviä siirtolaisia jää säännöllisesti kiinni, mikä vahvistaa sen, että Romania on edelleen ihmiskuljetusta harjoittavien verkostojen kohdemaa, vaikka kenraali Neagu vakuuttaakin, ettei maa "ole niille enää yhtä turvallinen kuin aikaisemmin". Osoitukseksi tästä hän esittelee laskevasta suuntauksesta kertovia tilastoja. Tänä vuonna rajapoliisi on esimerkiksi estänyt vähemmän laittomia rajanylitysyrityksiä kuin vuonna 2001, jolloin pidätettiin 217 siirtolaisten salakuljettajaa.
Voi tietenkin olla, että myös salakuljettajat ovat parantaneet tekniikkaansa tässä suuressa poliisi- ja rosvo -leikissä, jonka yhteydessä on pelkästään tänä vuonna pidätetty lähes 2000 laittomasti rajan yli pyrkinyttä henkilöä. "Siirtolaisten salakuljetus on ihmiskaupan muotona alkeellinen, kun sitä vertaa esimerkiksi naisten salakuljettamiseen seksiteollisuuden tarpeisiin tai lasten salakuljettamiseen adoptointia varten, mutta se on joustavaa ja sitä harjoittavat verkostot muodostuvat ja purkautuvat nopeasti", kenraali Ionas selittää.
Salakuljettajat, jotka aikaisemmin käyttivät reittiä Venäjä - Ukraina - Pohjois-Moldavia - Romania - Unkari - EU, kokeilevat nyt onneaan Romanian kaakkois- ja eteläosan kautta kulkevilla reiteillä. "Ylitysreitit noudattavat samoja sääntöjä kuin joet: kun ne kohtaavat esteen, ne etsivät itselleen uuden uoman", havainnollistaa kenraali Neagu. "Eteläisen Moldavian suunnalta meihin kohdistuu kova paine samoin kuin Bulgarian rajan suunnalta Tonavan kautta. Siirtolaiset tulevat Turkista, joka on todellinen ponnahduslauta muun muassa Kurdistanista ja Irakista ja jopa Intiasta ja Sri Lankasta lähtöisin oleville laittomille maahanmuuttajille", hän jatkaa ja lisää sitten, että "meidän on oltava tarkkana ja otettava mallia Espanjasta, johon kohdistuu erittäin vahvoja muuttopaineita läntisen Afrikan suunnalta. Jos katsomme karttaa, havaitsemme Itä-Euroopan olevan luonnollinen kohde itäafrikkalaisille ja aasialaisille".
Galatin rajapoliisin päällikkö eversti Ghimpu kertoo puolestaan häntä öisin piinaavasta painajaisesta: "Merirajan valvontaa on vahvistettava, sillä emme voi jättää laskuista pois sellaistakaan mahdollisuutta, että siirtolaisia täynnä oleva laiva laskisi maihin Mustanmeren rannikkoalueellemme."