seppo.ylonen@kaleva.fi
Euroopan unioniin liittyy vuodenvaihteessa kaksi naapurusta, joiden eurooppalaisuuden perään voi laittaa kysymysmerkkejä. Romania ja Bulgaria ovat toki maantieteellisesti osa Eurooppaa, mutta niiden matka länsimaisiksi oikeusvaltioiksi on vielä pahasti puolitiessä.
22 miljoonaa asukkaan Romaniasta tulee asukasluvultaan EU:n seitsemänneksi suurin valtio. Talouden tunnusluvuilla mitattuna se on kuitenkin EU:n köyhimpiä ellei köyhin. Hevosvankkurit ovat tutumpi näky kuin pankkiautomaatti. Ceausesculainen kommunismi jätti pitkät jälkensä eikä maa meinannut millään päästä samalle kasvu-uralle kuin muut Itä-Euroopan entiset sosialistimaat.
Ceausescun pariskunnan teloitukseen päättynyt joulun 1989 vallankumous on osoittautunut suurelta osin kommunistipuolueen sisäiseksi palatsivallankumoukseksi, jonka jälkeen monet keskeiset vanhan vallan vaikuttajat jatkoivat uudessa järjestelmässä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pelätyn turvallisuuspalvelun Securitaten virkailijatkin löysivät useimmiten uutta puuhasteltavaa.
Kun tilinteko menneeseen jäi tekemättä, on romanialaiseen yhteiskuntaan jäänyt monenlaisia vääristymiä. Pahimpia ovat yhteiskunnan kaikkia tasoja jäytävä korruptio ja olematon luottamus oikeusjärjestelmän puolueettomuuteen.
Jonkinlaiseksi symboliksi nyky-Romanian tilasta kasvoi "täti Tamara", Romanian taannoisen sosialistipääministerin Adrian Nastasen vaimon täti, jolta Nastasen perhe väitti perineen miljoona euroa. Oikeasti täti Tamara eli 120 euron eläkkeellä ja Nastasen perheen huikea omaisuus oli peräisin lahjuksista.
Häämöttävä EU-jäsenyys sai kuitenkin vauhtia korruption vastaiseen taisteluun Romaniassa. Nastase menetti virkansa ja vastaa oikeudessa lahjussyytteisiin. Hänen kohtalonsa on jakanut kolme muuta entistä ministeriä, yhdeksän kansanedustajaa ja nippu korkeita virkamiehiä.
Neuvostoimperiumin loppuaikoina Bulgaria oli tunnettu tietokoneosaajistaan. Kun järjestelmä vaihtui, siirtyi osa turhautuneista nuorista neroista tehtailemaan tietokoneviruksia. Bulgariasta tuli sillä saralla maailman johtavia maita.
Viime vuosina suurimmat Bulgariaa käsitelleet otsikot on kuitenkin revitty palkkamurhista. Kahdeksan miljoonan asukkaan Bulgaria on väkilukuun suhteutettuna epäilemättä maanosan ykkönen tässä synkässä tilastossa. Päivänvalossa on Sofian avoimilla kaduilla tapettu mafioiden välienselvittelyissä kymmeniä ihmisiä. Murhat ovat jääneet useimmiten selvittämättä.
Periaatteessa voisi ajatella, ettei asia kuulu muille maille, jos Bulgarian mafiosot listivät toisiaan. Rikollisliigojen vahva asema bulgarialaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin ikävänsorttinen ongelma koko Euroopalle. On ihmisten ja tavaran salakuljetusta, on rahanpesua, on viranomaisten lahjontaa. Miten käy EU:n avustusrahojen, kun niitä alkaa virrata miljardikaupalla maihin, joissa rikollisliigat huseeraavat ja korruptio on arkipäivää?
Mutta luvattu mikä luvattu. Romanian ja Bulgarian jäsenyyden tavoitepäivämääräksi asetettiin tammikuun ensimmäinen 2007, mikä teki lopulta poliittisista syistä mahdottomaksi siirtää sitä edes vuodella eteenpäin. Nyt toivotaan, että EU-jäsenyys kypsyttäisi ne länsimaisiksi oikeusvaltioiksi.