Pääkirjoitus

Romania ja Bul­ga­ria yhä EU:n mur­heen­kryy­ne­jä

Romania ja Bulgaria pääsivät EU:hun vuoden 2007 alusta, vaikka niiden valmius oli kyseenalainen. Maiden oikeusjärjestelmän uudistustyö oli kesken, korruptionvastaisen taistelun tulokset vähäisiä, ja etenkin Bulgariaa jäyti järjestäytynyt rikollisuus.

Romania ja Bulgaria pääsivät EU:hun vuoden 2007 alusta, vaikka niiden valmius oli kyseenalainen.

Maiden oikeusjärjestelmän uudistustyö oli kesken, korruptionvastaisen taistelun tulokset vähäisiä, ja etenkin Bulgariaa jäyti järjestäytynyt rikollisuus.

Kolme ja puoli vuotta myöhemmin käytännössä samat ongelmat vaivaavat maita edelleen. Tämä ilmenee EU:n komission kahdesta viimeviikkoisesta raportista.

Niiden ainoa mainittava hyvä uutinen oli, että Bulgariassa komissio näki aitoa poliittista pyrkimystä kitkeä korruptiota.

Romaniassa kehitys on kulkenut joissain kohdin jopa huonompaan suuntaan. Siellä on esimerkiksi rampautettu valvontaelin, joka on koonnut tietoa viranomaisten varallisuudesta ja toimista talouselämässä.

Komission mukaan kyse on jäseneksi tulon yhteydessä annettujen sitoumusten rikkomisesta. Edes Romanian oikeuslaitoksen sisällä tavattuun tuomarikorruptioon ei ole puututtu jämäkästi.

Unioni ei onneksi ole väärinkäytösten edessä aivan voimaton. Vuonna 2008 se jäädytti Bulgarialle tarjolla olleen 500 miljoonan euron maataloustukipotin.

Paljon kovempi sanktio maille voisi olla se, ettei niitä otettaisi ensi vuonna mukaan Schengenin vyöhykkeeseen, siis alueeseen, jolla ei ole järjestelmällisiä rajatarkastuksia.

Tätä uhkaa on väläytetty. Jos maiden poliisiin ja rajaviranomaisiin ei voi luottaa, päätös jäsenyyden lykkäyksestä olisi looginen.

Romanian ja Bulgarian ongelmat ovat vakavia. Kompastelua on silti muissakin EU-maissa.

Kun komissio viikko sitten ilmoitti perivänsä takaisin väärin perustein maksettuja maataloustukia, se kertoi myös, että ylivoimaisesti suurimman summan joutuu pulittamaan Britannia.