Nokia on saanut täyslaidallisen päätöksestään siirtää Bochumin tehtaan kännykkätuotanto Romaniaan. Asiaa on julkisuudessa tarkasteltu lähinnä moraaliselta kannalta. Muilta osin on hiljaisesti oletettu, että päätös on järkevä.
Tässä ei ole tarkoitus epäillä, etteikö Nokia olisi yrittänyt arvioida kaikki mahdolliset kulut, mitä siirrosta aiheutuu. Tästä huolimatta on mahdotonta antaa sataprosenttista varmuutta sille, että siirto olisi edes taloudellisessa mielessä järkevä.
Kysymysmerkit eivät liity siihen, että ostoboikotti romahduttaisi Nokian kännyköiden menekin Saksassa.
Lyhytaikaisesti voi tämäkin tapahtua, mutta Saksassa on jo ehditty huomauttaa, että Nokian kilpailijoilla on samanlaisia syntejä omallatunnollaan. Motorola on siirtänyt Flensburgin tuotannon Aasiaan. Taiwanilainen BenQ osti Siemensin matkapuhelinyhtiön, siirsi tuotannon Aasiaan ja lopetti pian sen kannattamattomana.
Sitä vastoin voi varmuudella sanoa, ettei Romania ole helppo paikka ulkomaisille investoijille.
Nokian mukaan romanialaisten palkat ovat vain kymmenesosa saksalaisten palkoista. Ero tuskin on näin suuri ja se supistuu koko ajan. Romaniassa on monilla aloilla työvoimapula, minkä johdosta palkkojen arvioidaan nousevan lähivuodet kymmenien prosenttien vuosivauhtia.
Ensimmäisenä lännestä Romaniaan siirtyi vaateteollisuus. Se on kuitenkin ottanut jo seuraavan etapin itään päin, sillä Romaniaa ei enää pidetä varsinaisena halpamaana.
Bochumin tuotanto siirretään kaupunkiin nimeltä Cluj. Se on yliopistokaupunki ja siellä on tutkimuskeskus. Tästä huolimatta pätevän työvoiman saanti ei ole ongelmatonta. Ennen Nokiaa Romaniaan investoineet länsifirmat ovat huomanneet, että romanialainen työvoima on kuin karjalauma joka etsii koko ajan parempia laidunmaita. Yleinen arvio on, että kahden vuoden kuluttua on jäljellä enää yksi neljästä alkuperäisestä työntekijästä.
Tulevan työnantajan antama koulutus kyllä käydään kiltisti loppuun, mutta osa lähtee sen jälkeen heti länteen. Maan 22 miljoonasta asukkaasta neljä miljoonaa työskentelee ulkomailla, varsinkin Italiassa, Espanjassa ja Britanniassa. Niin kauan kuin palkkaero on riittävän suuri, voivat lähtöhoukutukset olla ylivoimaiset.
Pienempää palkkaa ansaitseva romanialainen on tuottavuudeltaan selvästi saksalaista kumppaniaan jäljessä. Tässä on takana nippu muuttujia koulutuspohjasta ja kulttuurieroista alkaen. Länsifirmojen romanialaistehtaat pyörivät lännestä tuotujen johtajien varassa. Romanialaiset ovat kelvanneet vain liukuhihnalle.
Nokia joutuu Romaniassa paneutumaan turvallisuuskysymyksiin eri tavalla kuin Saksassa. Työpaikoilta varastaminen on sosialismin perintönä aivan yleistä. Korruptio rehottaa ja suojelurahoja vaaditaan.
Nokia on laskenut säästävänsä paitsi työntekijöiden palkoissa myös veroissa. Tässä suomalaisjätti joutuu kuitenkin hyllyvälle suolle. Varsinainen yritysvero on alempi kuin lännessä, mutta kiinteistöverot saattavat tasoittaa vertailun. Clujin kaupungin pormestari on ilmoittanut odottavansa Nokialta viidessä vuodessa 500 miljoonan euron veropottia.
Toivottavasti selitys tuotannon siirrolle ei ole, että Nokian silmissä siintävät EU:n tukimiljoonat investoinneille unionin köyhimmässä maassa.