Asumiseen liittyvä syrjintä on osoittautunut romanivähemmistöä koskevaksi ongelmaksi. Ylitarkastaja Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta kertoo romanien asumiskysymysten olleen suurin yksittäisen asiaryhmän viime vuosina.
Vuonna 2006 toimistossa käsiteltiin noin 700 tapausta, joista noin 40 liittyi romanien asuntotilanteeseen.
Viime vuoden tilastot eivät vielä ole valmistuneet, mutta karkeasti arvioiden määrä oli lähes samaa kokoluokkaa.
"Usein ongelmat liittyvät asunnonsaamiseen tai siihen, että asuntoa hakevalle tarjotaan soveltumatonta tai huonokuntoista asuntoa. On myös tapauksia, joissa kunnat yleisesti suhtautuvat kielteisesti romanien kuntaan muuttamiseen."
Kun asunto-ongelmissa otetaan yhteyttä vähemmistövaltuutetun toimistoon, siellä pyritään selvittämään johtuuko asunnon epääminen jostain hyväksyttävästä syystä vai voiko kyseessä olla syrjintä.
Hiltusen mukaan aika pieni osa tapauksista on sellaisia, joita joudutaan viemään syrjintälautakunnan käsiteltäväksi.
Asioita on vain
pidettävä esillä
Myös romaniasiain neuvottelukuntaan tulleista yhteydenotoista valtaosa koskettaa romanien asunnonsaantia tai asuntojen huonokuntoisuutta. Neuvottelukunnan pääsihteeri, ylitarkastaja Sarita Friman-Korpela muistuttaa, että suurimmalla osalla romaneista asuntoasiat ovat kunnossa.
"Ongelmaa pitäisi lähestyä laajemmin osallisuuden tukemisella. Jos on vaikeuksia elämässä ja elämisen hallinnassa, asuminen on toki yksi tärkeä ratkaistava asia, mutta pelkkä asunnon järjestäminen ei ole riittävä asia", hän toteaa.
Kuntien sisäisessä rakenteessa tapahtuneet muutokset ovat osaltansa hämmentäneet tilannetta. Ennen kunnissa oli omat asuntotoimistonsa, mutta monissa kunnissa toiminta on yksityistetty tai siirretty jonkun ulkopuolisen yhtiön hoidettavaksi.
"Vuokra-asuntoa hakeva ei tiedä keneen olla yhteydessä, jos haluaa tehdä valituksen tai muutoksen päätökseen. Jos hakija on koko ajan vain jonossa, eikä edes saa päätöstä, miksi asunnonsaanti ei etene."
Alueelliset erot ovat huomattavia. On alueita, joista ei yhteydenottoja tule, mutta esimerkiksi Oulusta ja Oulun seudulta on tullut paljon yhteydenottoja. Friman-Korpelan mukaan asiaan on jo tartuttu.
Raahessa vaikeuksia löytää asuntoja
Raahelainen Taisto Långström on hakenut omaa asuntoa viime marraskuusta lähtien. Välikylästä tarjottiin mökkiä, mutta paikalla olleet työmiehetkin sanoivat, että parempi olisi ollut purkaa koko mökki. "Nyt joudun asumaan muiden nurkissa. Kaipaan omaa rauhaa ja omaa asuntoa. On aika outo yhtälö, kun ehdonalaisen vuoksi pitäisi pysyä Raahessa ja ilmoittautua säännöllisesti."
Långström luettelee nopeasti neljä muutakin tapausta, joissa romaneille ei ole löytänyt sopivaa asuntoa. Poikakin on hakenut asuntoa jo pari vuotta.
Kummatistakin on tarjottu asuntoja, jopa lapsiperheille, taloista, joissa asuu huumeiden käyttäjiä. Lapsia ei tohdi päästää ulos, kun he kantavat käytäviltä ja pihalta huumeruiskuja.
"En halua asuntoa rikollisten läheltä, koska siellä on suuri mahdollisuus vajota takaisin sinne missä olen ollut. Nyt ei edes anneta kunnollista mahdollisuutta, että ihminen voisi nousta ihan normaaliin elämään."