Ehjä pääty tuntuu olevan kohtuullisen hyvin kiinni siinä Puolivälinkankaan Järvitie 10:n kerrostalossa, josta toisen pään rappaus romahti tiistain vastaisena yönä. Oulun Sivakka tutki keskiviikkona kiinnityksen ja otti näytteitä VTT:n selvityksiä varten.
Oulun Sivakan rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi kuitenkin totesi, että rappauspinnan pysyminen on varmistettava lisäkiinnikkeillä, eikä urakkaa ole syytä viivyttää.
Järvitie 10:ssä sijaitseva kahdeksankerroksinen talo on ainoa kyseisellä menetelmällä ulkoapäin korjattu talo. Naapuritalojen rappaus on tehty kolmikerrosrappausmenetelmällä. Romahdustalossa taustaseinään on kiinnitetty lämpöeristys, ja sen pintaan rappaus verkon ja liiman avulla.
Oulun Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Risto Korpi sanoo, että talo on myöskin ainoa urakoitsijan Sivakalle tekemä kohde. Konkurssin tehneen eteläsuomalaisen yrittäjän nimi ei ollut keskiviikkona löytynyt yhtiön arkistoista. Rusko olisi myös kiinnostunut selvittämään menetelmän toimittajana olleen yrityksen.
Katot ja seinät tuntuvat romahtelevan nykyisin siellä sun täällä, vaikka rakentamisen laadun sanotaan toisaalta parantuneen nykyaikana. Esimerkiksi Sivakan rakennuttamien uusien talojen elinikätavoite on 50 vuotta, kun se 1960- ja 70-luvuilla oli vain noin 30 vuotta.
"Rakentaminen on pilkkoutunut entistä enemmän aliurakoihin. Yhdellä työmaalla saattaa olla parikymmentäkin aliurakoitsijaa, joten kaikilla osa-alueilla ja joka kohteessa vastuunkanto ei välttämättä ole huippuluokkaa", Korpi arvioi.
Syy rappauksen romahtamiseen on edelleen arvailujen varassa. Mitä ilmeisimmin kyseessä on rakennusvirhe, johon voi löytyä vaikka mitä syitä.
Tapaus on erittäin harvinainen laatuaan. Erikoistutkija Hannu Kääriäinen VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sanoo, että Suomessa ei ole tapahtunut mitään vastaavaa ainakaan tässä laajuudessa. Joitakin pieniä pinnoitteen palasia on saattanut irtoilla joskus.
Hän pitää tapausta erittäin huolestuttavana. Jos syy osoittautuu sellaiseksi, että se pätee muihinkin samalla menetelmällä tehtyihin pintoihin, monesta muussakin talossa on syytä pelätä rappausten romahtelevan.
"Kyseisessä talossa käytetty menetelmä on tuontitavaraa ulkomailta, ja sitä on Suomessa käytetty hyvinkin paljon. Tämän takia syy on saatava tarkasti hahmotettua. On käsittämätöntä, että näin suurelta alalta on päässyt pinnoite irtoamaan", Kääriäinen sanoo.
Koska rappauksen kiinnittämistä lisälämmöneristeeseen tehdään useilla eri tavoilla, Kääriäinen toivoo, että kaikkia vaihtoehtoja ei yleistettäisi Järvitien tapaukseen.
Menee ainakin ensi viikkoon, ennen kuin VTT:n Oulun yksikössä saadaan riittävästi tietoja toimitetusta näytemateriaalista syyn selvittämiseksi.
Sivakka rakentaa väliaikaisen pinnoitteen pellistä mahdollisimman pian romahtaneeseen seinään. Uutta rappauspintaa ei voida tehdä, sillä se vaatisi lämpimämmän vuodenajan.