Rokuan vaarojen kätköistä ei ole löytynyt selviä vesitaskuja eli orsivesiesiintymiä, kuten aikaisemmin on oletettu.
Tutkija Pekka Rossi Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriosta kertoo, että Rokuan mittavat vesivarat sijoittuvat melko tasaisesti paikoin jopa sata metriä paksuun hiekkapatjaan. Rokuan rakennetta on selvitetty viimeksi kairauksilla ja sitä ennen seismisillä heijastusluotauksilla ja maatutkalla.
Rokua on viime jääkauden sulamisvesien suhteellisen tasaiselle kalliopohjalle kasaama, noin 70 neliökilometrin laajuinen alue. Vaarat tuottavat vettä arviolta 70 000 kuutiometriä vuorokaudessa.
"Vesi on peräisin alueen sateista. Sadevesi imeytyy pohjavesikerrokseen melko hitaasti, koska hiekkaa on niin paksulti. Sen takia runsaatkin sateet voivat näkyä järvien pinnan nousuna vasta parin vuoden päästä", Rossi tähdentää.
Lue lisää torstain Kalevasta!