Rokuan alueelle laaditaan yleinen metsienhoidon toimintamalli. Kuntien yhteisen yleiskaavan, Natura-ohjelman ja metsien suunnittelun yhteensovittaminen on ensimmäinen laatuaan.
Valmistumassa oleva, noin sadan neliökilometrin alan käsittävä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan yhteinen Rokuan yleiskaava tuo alueen metsien käsittelyyn rajoituksia.
Kunnat resurssit pohdituttavat
Metsätalouden harjoittaminen edellyttää jatkossa yksityiskohtaista, maisema-arvot huomioon ottavaa metsäsuunnittelua tai maisematyölupaa.
Koordinaattori Maria Isolahti Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaasta kertoo, että esille on jo tullut muutamia ennakkotapauksia, joissa vaadittu maisematyölupakäytäntö on todettu hankalaksi ja työlääksi.
"Lupa on haettava kunnalta, eikä niissä ole välttämättä resursseja hoitaa asiaa. Kunta voi olla myös vaikeassa välikädessä, sillä periaatteessa metsänomistaja voi hakea korvauksia, jos katsoo lupaehtojen rajoittavan liikaa metsänhoitoa", Isolahti sanoo.
Jäkälätuotannolle
tukea
Utajärven Metsänhoitoyhdsityksen toiminnanjohtaja Tuomo Törrö myöntää, että metsänomistajien ajatuksissa kummittelee uudessa tilanteessa helposti pelko oikeuksien rajoittamisesta ja holhoavista viranomaisista.
"Esimerkiksi ympäristökeskus on tietysti mukana suunnitelman laadinnassa, mutta se ei voi missään vaiheessa olla sanelemassa, miten edetään eikä se laadin pelisääntöjä yksin. Mielestäni parhaana käytännön järkenä voivat toimia paikalliset metsäalan ammattilaiset, sillä heidän ohjauksessaan Rokuan metsiä on hoidettu menestyksellisesti tähänkin saakka", Törrö vakuuttaa.
Rokuan metsätaloutta on jo pitkään toteutettu pääasiassa jäkälän tuottamisen lähtökohdista, mutta metsäsuunnittelu saadaan mukaan tukemaan tätä ainutlaatuista tuotantosuuntaa vasta nyt.
Kulutukselle herkillä hiekkakankailla on myös runsaasti tieuria, joiden käyttö selvitetään.
Hakkuita
harkiten
Kaavan ja Naturan lisäksi Rokualla eletään harjujensuojelu-, rantojensuojelu- ja pohjavesialueen ehtojen mukaan.
Esimerkiksi kunnostusojitusten teko ei ole aina edennyt maanomistajien toivomalla tavalla.
Rokualla metsää omistava utajärveläinen Heikki Räisänen tähdentää, että Rokuan metsiä on hoidettu terveellä järjellä jo sukupolvien ajan. Jo ennen rajoituksia on tajuttu, missä voi hakata ja miten.
"Uskon kyllä, että Rokuan luontoarvot ja metsätalous voidaan sovittaa yhteen. Molemmat ovat meille tärkeitä", Räisänen muistuttaa.
Rokuan metsäsuunnittelu aiotaan kattaa valtaosin julkisin varoin.
Tavoitteena on, ettei tilojen tarvitsemista uusista metsäsuunnitelmista aiheudu metsänomistajille lisäkuluja.
"Metsäsuunnitelmien teossa on edessä vuosien työ. Sen jälkeenkin on annettava jatkuvaa ohjausta, jotta kaikki sujuu kuten on sovittu. Tärkeää on, että jokainen metsänomistaja tietää tarkkaan, mitä hän voi metsälleen Rokualla tehdä", Tuomo Törrö sanoo.
Suunnitelmaa tehtäessä selvitetään myös Rokua-Life -hankkeessa esiin nostettujen, pyöreää puuta käyttävien yritysten raaka-aineen saantimahdollisuudet alueelta ja etsitään paikalliselle metsuriosuuskunnalle nuoren metsän hoitokohteita.