Rokuan ainutlaatuisella harju- ja dyynimuodostumalla on hyvät edellytykset päästä maailmanlaajuisen Global Geoparks -verkoston jäseneksi. Sen suojelijana ja kattojärjestönä toimii Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.
Euroopassa verkostoon kuuluu nyt 31 jäsentä. Verkosto on perustettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä.
Rokuan Geopark-hanketta toteutetaan Humanpolis Rokuan hallinnoimana. Kumppaneina ovat muun muassa Geologian tutkimuskeskus, Metsähallitus, Rokuan Kuntokeskus, alueen kunnat, ympäristökeskukset ja Oulun yliopiston geologian laitos.
Humanpolis Rokuan projektipäällikkö Vesa Krökki tähdentää, että Geoparks-verkostoon pääseminen voisi tukea merkittävästi Rokuan alueen matkailua.
Unescon status kasvattaisi Rokuan näkyvyyttä ja painoarvoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Alue saisi osansa myös lisääntyvästä geomatkailusta. Sopivasti kansantajuistamalla Rokuan synty jääkauden väistyessä voidaan esittää mieltä kiehtovasti.
Rokua syntyi viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten sulamisvesien kasatessa hiekkaa ja soraa. Myös tuuli ja aallot ovat muokanneet yhä selvästi näkyviä dyynejä ja rantavalleja. Rokualla on maan syvin suppakuoppa, Syvyyden kaivo.
Geopark-jäsenyys voisi tietää myös rahoituksen saannin helpottumista erilaisiin aluetta kehittäviin hankkeisiin. Rokua profiloituisi myös nykyistä selvemmin luontomatkailukohteeksi.
Geopark-rajaus noudattelisi Rokuan nykyistä Natura-aluetta. Lisää alueen käyttöä rajaavaa suojelua ei olisi tulossa. Järjestölle riittävät kansalliset suojeluohjelmat ja -lait.
Geoparkiin liittyen myös Utajärven kivipuisto on menossa remonttiin. Kiinnostavina liitännäisalueina myös Manamansalo ja Muhos-muodostuma voisivat päästä geomatkailun kohteiksi.
Verkostoon on nykyään maailmalla paljon tulijoita, joten maakohtaisia kiintiöitä on jo asetettu. Suomessa kohteiksi ovat Rokuan lisäksi ehdolla Pyhä-Luosto ja Lauhanvuori Etelä-Pohjanmaalla.
Vesa Krökin mukaan sitoutumisen geomatkailun kehittämiseen pitää olla pitkäjänteistä. Kohteet arvioidaan kolmen vuoden välein, eikä jäsenyyttä säilytetä ilman kehitystyötä.
"Rokuan mahdollisuudet päästä mukana verkostoon näyttävät varsin hyviltä. Opastuskeskus Suppaan valmistuva näyttelyn jälkeen on vielä tehtävä geologisia opastetauluja ja georeittejä sekä julkaistava alueesta kirja ja karttoja. Avainasemassa on kuitenkin alueen toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen ja kohteen hallintomallin luominen", Krökki toteaa.