Yleinen rokotusohjelma muuttuu vuonna 2005. Pääosin lapsia koskeva rokotusohjelma on vielä osittain auki, kun Kansanterveyslaitoksessa pohditaan mm. kokonaan uusien rokotteiden mukaanottamista.
KTL:n aikeet lupaavat kuitenkin hyvää itse rokotusten kohteille: pistosten määrä on vähenemässä puoleen nykyisestä. Kansanterveyslaitos on jo päättänyt korvata hinkuyskärokotteen kokonaan uudenlaisella, ns. soluttomalla rokotteella.
KTL:n lääkärin Terhi Kilven mukaan uusi rokote vähentää kuume- ja paikallisreaktioita, joita monet lapset ovat saaneet kokosolurokotteesta.
"Rokote on yhtä tehokas kuin ennenkin, mutta sillä on vähemmän haittavaikutuksia kuin nykyisellä hinkuyskärokotteella. Kaikilla rokotteillahan on haittansa, mutta itse sairauteen verrattuna ne ovat aina lievempiä", Kilpi huomauttaa.
Esikoululaisten osalta rokoteohjelma saattaa muuttua jo tämän vuoden loppuun mennessä, kun kaikille 6-vuotiaille annetaan uusi, soluton hinkuyskärokote. Rokotus päätettiin lisätä esikoululaisten rokoteohjelmaan, kun tautitapausten on todettu lisääntyvän kouluikään tultaessa.
Myös iäkkäiden osalta tartuntasuoja paranee, sillä kaikille 65 vuotta täyttäneille tarjotaan maksuton influenssarokotus jo ensi syksyksi.
Kolmen vuoden kuluttua siirrytään samalla käyttämään entistä laajempaa yhdistelmärokotetta. Sen sisältö on vielä avoin, mutta samassa rokotteessa on mahdollista suojata lapsi hinkuyskää, jäykkäkouristusta, vakavia hemofilustauteja sekä poliota vastaan.
Tällöin lapsi saisi kahden vuoden ikään mennessä vain viisi tai kuusi pistosta nykyisen 12 pistoksen sijaan.
"Nyt pohditaan, onko meillä Suomessa mahdollista rajata nykyinen BCG- eli tuberkuloosirokote vain riskiryhmiin. Läntisissä teollisuusmaissa siitä on imeväisten osalta jo luovuttu. Myös polion tehosterokotuksista saatetaan luopua, sillä WHO:n tavoitteena on kitkeä polio maailmasta juuri vuoteen 2005 mennessä", Kilpi kertoo.
Auki on vielä myös hepatiitti B -rokotusten laajentaminen, vesirokkorokotusten ja esimerkiksi aivokalvontulehdusta estävän pneumokokkirokotteen mukaanottaminen yleiseen rokotusohjelmaan.
Lähes varmaa kuitenkin on, että kaikki kaavaillut lisäykset eivät lopultakaan päädy rokoteohjelmaan. Kilven mukaan asia on kustannuskysymys, sillä rokoteohjelman muutos nostaa reilun 25–27 miljoonan markan vuosittaisen (yli 4 miljoonaa euroa) menoerän yli 50 mmk:aan (noin 8,5 milj. euroa).