Pääkirjoitus

Ro­kot­teet on ke­hi­tet­ty suo­jaa­maan ihmistä

Taas on se aika vuodesta, että on syytä ottaa kausi-influenssarokotus. Ainakin niiden, jotka kuuluvat niin sanottuihin riskiryhmiin. Heillehän kausi-influenssarokotus on maksuton ja hyöty ilmeinen.

Taas on se aika vuodesta, että on syytä ottaa kausi-influenssarokotus.

Ainakin niiden, jotka kuuluvat niin sanottuihin riskiryhmiin. Heillehän kausi-influenssarokotus on maksuton ja hyöty ilmeinen.

Etua rokotuksesta on myös muille, niinpä monet työnantajat kustantavat palkollistensa rokotukset. Näin säästetään paitsi rokotettavaa työntekijää myös muuta yhteisöä saamasta tartuntaa.

Rokotuksella on hieman huono maine viimetalvisen sikainfluenssan rokotuskampanjan jäljiltä. Tuolloinhan kampanjan järjestäminen meni alussa monessa paikassa pahasti poskelleen. Ihmisiä seisotettiin tuntikausia pakkasessa, ja rokotteet loppuivat heti kättelyssä.

Kampanjan edetessä tilanne korjaantui. Mutta jälkimaininkeja aiheutti epäily siitä, että muutamien lasten epäillään sairastuneen narkolepsiaan eli nukahtelusairauteen rokotuksen vuoksi.

Rokotukset ovat olleet tulilinjalla siitä lähtien, kun niitä alettiin antaa 1800-luvulla.

Valitsevan lääketieteellisen tietämyksen valossa rokotusten hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Rokotteilla on onnistuttu hävittämään maapallolta kokonaan joitakin tauteja.

Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan tällä vuosituhannella kuolee noin puolitoista miljoonaa lasta vuodessa tauteihin, jotka tehokkaalla rokottamisella oltaisiin voitu eliminoida.

Suomalaiset on rokotettu useita tauteja vastaan ja rokotetaan edelleen. Rokotusten ansiosta monia hengenvaarallisia tauteja ei enää juurikaan esiinny.

Maailmassa annetaan vuosittain miljardeja rokotuksia. Rokotteisiin liittyy haittoja, ja ne tiedostetaan melko hyvin. Haitat ovat kuitenkin mitättömät hyötyihin verrattuna.